tiistai 31. heinäkuuta 2012

Maanantaiaamuna sumua ja sadetta



Mutta palatkaamme hetkeksi sunnuntai-iltaan. Istuttiin Pasin kanssa veneen sitloodassa ja ihasteltiin pläkää vedenpintaa, odotettiin ukkosta. Kyllähän se sieltä tuli, paitsi että ensin tulivat puolalaiset hirveetä kyytiä sitä ukkosta pakoon. Ymmärsivät onneksi englantia ja melkein kaikkia ohjeita ja pääsivät parkkiin meidän viereen. Valvoivat kyllä vielä myöhempään kuin me. Ukkonen ja tuuli olivat rauhallisemmat kuin edellisyönä, joten nukkua saimme kyllä hyvin.
taivas kuvattuna veden pinnasta
melko tuuleton sää
löydätko meduusan kuvasta? Klikkaa suuremmaksi

Kilpaa viikkarin kanssa

Aamu valkeni tihkusateisena ja usvaisena, pääsimme kuintenkin matkaan ennen Willikukkaa, jolla oli sama suunta kuin meillä eli Bomarsund. Satuimme isolle väylälle sitten samaan aikaan Vikingin Amorellan kanssa, ei ollut meillä siinä "kisassa" mitään jakoa, kun se paahtoi 19 solmua meidän ohi. Alkumatka mentiin koneella ja loppumatka purjeilla. Vauhtiruokana oli espanjalainen possupata.
Sieltä se tulee

ja ohi menee

vain perä näkyy enää.

Matkalla oli jos jonkinlaista tuulta ja aaltoa, ärsyttävimmät aallot olivat myötätuulessa, mutta saatiinpa viritettyä fokastakin virsari (puolivirsari :) )

fokkavirsari

Bomarsundin linnan rauniot

Bomarsundissa olimmekin sitten hyvissä ajoin. Saatiin vene "pienen" ruotsalaisen moottoripaatin viereen. Pasi ei oikein ymmärtänyt mitä ruotsalainen kapteeni kovasti jutteli ja tokaisi suomeksi, että kiva kun vielä jotain ymmärtäisi, niin eiköhän sen veneen kapteenska osannutkin suomea ja vastasi että kyllä täällä suomeakin osataan. No saatiin vene nätisti kiinni ja eikun purjesulkeisia pitämään ja ruuan laittoa. Sami halusi välttämättä leikkiä Jack Sparrowta, mutta ei jaksanut kauaa.



Odoteltiin siinä, että tulisivat keräämään satamamaksua, kun ilmoitustaululla luki, että niitä tullaan hakemaan klo 19-21.  Käytiin Pasin kanssa siinä odotellessa uimassa, lapset eivät jostain syystä halunneetkaan.



Lähdin sitten lasten kanssa kiskalle, kun niille iski karkinhimo, eikä jaksettu enää odottaa koska joku tulee maksua perimään, sinne samaan paikkaa sai myös sen satamamaksun maksaa. Ostettiin sitten parit kortitkin ja todettiin, että ne linnanrauniothan on siinä joten lähdettiin sitten hakemaan Pasi veneeltä mukaan, sillä niitä raunioitahan oltiin tultu katsomaan.





Satamasta tai laiturista pitää sen verran sanoa, että vaikka palvelua ei juurikaan ole, niin kaunis ja rauhallinen paikka on. Ja suosittu, yksi purjevene joutui kääntymään pois, kun ei mahtunut laituriin.

salamatkustaja Sottungasta Bomarsundiin

Bomarsundin jylhät kalliot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti