perjantai 24. toukokuuta 2013

Uuden moottorin hankinta

Laskelmien ja riskiarvioinnin jälkeen päädyin uuteen moottoriin. Nykyisen moottorin korjaaminen uusilla osilla maksaisi yli puolet uuden moottorin hinnasta ja kantta ei ainakaan Suomessa ole varastossa.
Sitten oli vaihtoehdot, vanha samanlainen paikalleen, tai etsiä hyvä varaosakone. Kumpikaan ei houkuta, vanha samanlainen saattaa yhtä hyvin hajota heti tai vuosien päästä, useimmissa Volvo Penta 2002 moottoreissa on raakavesi (=merivesi) jäähdytys ja kannet ei kestä kuin 20...25 vuotta merivettä (viimeiset tehtiin 1991). Hyvää varaosakonetta tuskin löytyy ja vaikka löytyisikin tulisi rempalle kuitenkin hintaa liikaa suhteessa todennäköiseen moottorin elinikään.

Äkkiä luulisi että uuden koneen osto kävisi helposti, no ei tunnu olevan ihan yksinkertainen asia. Olen nyt erittäin aktiivisesti soitellut, suorastaan painostanut valittua moottoritoimittajaa että sain vihdoin tänään tilauksen tehtyä ja toivottavasti voin hakea heti ensiviikon alusta moottorin.

Pelkkää moottoria ei tietenkään voi ostaa vaan moottori vaihdelaatikolla on lähes ainut nopea vaihtoehto, juu on Suomessakin tehty sovituksia uuden koneen ja vanhan laatikon väliin, se vaan maksaa lähes saman kuin uusi laatikko.

Uuden moottorin ostajan on huomioitava ainakin seuraavat asiat:
- Mitat, selvitä vanhan mitat ja vertaa että uusi paketti mahtuu paikalleen
- Varmistu että asennuspaikan maksimi staattinen kallistuskulma ei ylitä mottorin rajoitusta, meillä se aihetti sen että piti ottaa pykälää isompi vaihdelaatikko jossa lähtö-akseli on 7 astetta alaspäin kallellaan.
- Varmista että potkuriakseli pyörintä suunta tulee pysymään samassa, muuten vaihdetaan potkurikin.
- Laske vanhan yhdistelmän maksimi potkuri kierrosnopeus ja valitse uuteen pakettiin sen perusteella sopiva välitys.
- Valmistaudu vaihtamaan uusia erikokoisia letkuja / osia ja tarvittavia adaptereita että uuteen koneeseen saadaan jäähdytysvettä, polttoainetta, pakokaasut ulos.
- Tarkista joutuuko moottoripetiä muokkaamaan uudelle koneelle, joskus saattaa selvitä pelkillä korotuspaloilla.
- Akselilaipan kiinnitys, se on eri ainakin jos vaihtaa Volvon koneen johonkin muuhun merkkiin.
- Tarvitseeko vanhaa moottorikoppaa muuttaa.
- Osta / tingi mukaan heti ensimmäisen huollon osat, se tehdään jo 20...40 käyttötunnin jälkeen.


tiistai 21. toukokuuta 2013

Moottorin tuomio

Niinhän siinä kävi että ei nykyisestä koneesta saa ehjää. Vein kannen koneistamolle ja ennenkuin tekivät mitään kannelle oli koneistaja älynnyt hiukan koputella kantta ja läpihän se ruuvari meni. Kansi on siis ruostunut pilalle. Lohkon vesikanavat tuntuvat olevan täynnä ruostemujua joten sekin saattaa olla pahoin syöpynyt. No nyt sitten mietitään mitä tehdään, uusi kone maksaa paljon ja vanha käytetty saattaa olla samanlainen romu.

Imupuolelta reikä vesikanavaan. Kansi on valmis romulaariin.

Moottorivaurio

Harmillinen takaisku tämä moottorin rikkoutuminen, no nyt sitten pikavauhtia moottoria purkamaan ja miettimään mitä sille kannattaa tehdä. Eilen moottori nostettiin pois taas Salmisen nosturin avulla, oli helppo paikka nostaa ja toimenpiteeseen ei mennyt kuin viitisen minuuttia. Kuljetus autotalliin ja purkamaan.

Moottorin hajottua veikkailin viaksi männänrengasta (joko jumiutuminen tai katkeaminen), mutta purkaessa osottautui että vika ei ollutkaan siinä.

Moottori nostovalmiina.

Helppo nostaa, lähes suoraan ylöspäin.

Moottori kotiverstaalla.

Ensimmäinen löydös: vääntynyt venttiilinostin

Imuventtiili vinossa ja osunut mäntään (männässä jälki).

Myös tangon nostinkuppi rikkontunut. Siruja löytyi kannen koloista.
Syytä miksi venttiili on koskettanut mäntää ja tanko mutkalla en vielä ole keksinyt. Jako ei voi olla pielessä, koneessa on hammasrattailla pyöritetty nokka-akseli. Jotain on joko juminut tai venttiilivälykset olleet liian isot, tai sitten ihan joku muu syy.

Moottorin korjaus nyt kuitenkin näyttää taloudellisesti järkevimmältä, vielä lisää purkamista ja varmistan ettei kannessa ole liian isoja syöpymiä, jolloin pitäisi kansi vaihtaa ja se alkaa olla jo rajoilla kannattavuudessa.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Siirtopurjehdus Salo- (Seili-Hirvensalo)

Tänään oli päätetty lähteä siirtämään venettä Turkuun kesäksi. Lapset päättivät eilen että eivät lähde mukaan, joten teimme Pasin kanssa suunnitelman muutoksen ja päätimme viettää yön Seilissä ja purjehtia sitten sunnuntaina Hirvensaloon.

Aamulla ei ollut mitään kiirettä herätä, mutta kyllä me jo ennen kahdeksaa taidettiin nousta. Aamupalat nassuun ja kamat autoon. Sitten  vaan kierros Halikon kautta kun haettiin Teppo mukaan, että saa meidän auton, jolla hakee meidät sitten huomenna Turusta.

Keli oli lämmin
Lastaus sujui nopsaan kun ei ollut paljoakaan tavaraa, sen verran että yön yli reissun pärjää. Lähtö sujui ongelmitta telakalta, vaikka kone vähän yskien käynnistyikin (tästä ehkä olisi jo pitänyt arvata, että hyvää se ei tiedä). Pikkuhiljaa päästiin eteenpäin jokea ja Pasi ihmetteli, että kylläpä se kone huonosti käy ja sammuttikin moottorin kerran ja käynnisti uudelleen, että josko paremmin toimis.



Ilma oli mitä hienoin, aurinko paistoi lämpimästi ja näimme paljon vesilintuja. Matkantekoa kesti vielä hiukan aikaa, kun sanoin, että haisee kyllä kamalasti tuo dieseli tuolla sisällä ja kun Pasi meni katsomaan alas, niin öljyä tihkui moottorista lattialle. Siinä oli sitten tehtävä päätös, että käännytään takaisin, koska tuulettomalla säällä on melko kurjaa jos moottori laukeaa kesken matkan.

Öljyä roiskuu


Puhelin käteen ja soitto Tepolle, että tulepa telakalle takas, ei me haluttukaan tänään just purjehtia minnekään.


Onneksi tossa telakan rannassa on tilaa, ens viikolla taitaa olla "ohjelmassa" moottorin nosto ja tuominen tänne autotalliin ropattavaksi. Meidän kausi hieman nyt sitten viivästyy.

Päivän lintubongaukset: pääskynen lenteli telakalla ja 90% varmasti bongasin 2 merikotkaa taivaalla kun olimme päässeet Halikon lahdelle, josta käännyimmekin sitten takaisin.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Vene on vedessä

Vene on laskettu eilen Uskelanjokeen eli Salonjokeen, masto on paikallaan, isopurje käyttövalmiina, konetta koe käytetty, vene katsastettu ja ruokaa lastattu riittävästi mukaan. Ilman Tepon apua ei olisi näin nopeasti kaikkia saatu kuntoon, ISO kiitos Tepolle. Niin ja erikoismaininta myös Samille, kun uskalsi tulla isin avuksi nostoon ja osasi erittäin hyvin tehdä kaikki nosturi apurin hommat. (Nosturikuski oli "hiukan" ajoissa ja aloimme nostamaan venettä nosturin kyytiin jo ennenkuin Teppo ennätti paikalle)

Huomenna siis siirtopurjehdukselle kohti Turkua. 


Vene odottelee nosturia.

Masto odottaa nosturia.

Nosturi saapui paikalle



Sami laittaa nostoliinan nostokehikkoon.

Hyvin se on...

Siitä lähtee

Ja ilmassa

Ilmojen halki käy venhosen tie...

Sami ohjaa takaköydestä

Ja sitten jokeen.

Kelluu se

Masto nostetaan samantien.




Sinne se masto reikään sujahti.

Vene on valmis purjehdukselle

perjantai 10. toukokuuta 2013

Kiiltoa veneeseen

Nyt on edetty siihen vaiheeseen että kiiltoa on alettu etsiä veneen kylkiin ja osittain kannellekin.
Pia on kaksi päivää tiskiharjan ja noen / mustien raitojen poistoon tarkoitetulla pesuaineella pessyt kantta ja puhdasta on tullut, ei ole näin puhdas ollut koskaan meidän aikana. Mainittakoon että Sta... merkkinen pesuaine ei ole yhtään se parempaa kuin Bil... merkkinenkään, hinnassa on vaan huomattava ero.

Kyljet on siis kiillotustahnalla ja -koneella saatu taas kohtuulliseen kiiltoon (kyljet on ns. myllytetty). Myös kannella olevat sileät alueet kokevat pienen kiillotuksen, samalla niistä lähtee liat jotka eivät millään kokeilluilla aineilla ole lähteneet, karhennetut alueet on näemmä viisainta jättää ilman kiillotusta (peräjatkeella kokeiltiin ja tulee liian liukas, suomalainenhan ei usko ennekuin itse kokeilee).

Koko kiillottamisen ja vahauksen tärkein tavoite on tietenkin saada pinnasta sellainen että se myös pysyisi puhtaana ja onhan puhtaaseen, kiiltävään veneeseen aina mukava tulla.

Kiillottaja työssä.
Myös näin pahasti haalistunut pinta saadaan kuntoon.
Niinhän se kiiltää ja väri on tasainen.

Ennen kiillotusta 
Kiillotettu ja vahattu
Mattapintahan se

Jo kiiltää, jospa perä ei nyt niin pahasti kellastuisi.
 












maanantai 6. toukokuuta 2013

Telakkaviikko

Taas on viikko vierähtänyt viime päivityksestä. Nyt vain lyhyesti mitä on tehty, sisällä siivoiltu ja tuotu jo tarvikkeita takaisin veneelle, portaiden liukuesteteipit vaihdettu.
Kannella pressutelineet purettu, rosteriosat kiillotettu, kansi pesty ensimmäisen kerran, puuosat öljytty kahteen kertaan, saumojen ja läpivientien tiivistysmassat vaihdettu, kannen reikiä ja kolosia paklattu ja top coat maalilla päälystetty, keulan liukuesteteipit vaihdettu.
Pohjassa kolhut saaneet viimeisen kerroksen epoksimaalia ja ensimmäisen kerroksen myrkkymaalia.
Kyljet oksaalihappo käsittely kellastumien poistoon ja pesty, naarmujen ja vanhojen korjausten avaus ja reunojen loivennus sekä top coat kerros, perä hiottu kun kellastumat ei pelkällä hapolla lähteneet, oli peräjatkeen maalin pinnan laatu aivan luokattoman huono hiomalla tuli sileä ja valkoinen. Top coatin hionta aloitettu, joutuu tekemään vielä yhden kierroksen top coatilla, muutamissa paikkauksissa jäi vajaaksi.
Alla kuvakollaasi viikon tapahtumista:

Vanhat teipit pois, lähti siististi.
Uudet teipit paikoillaan
Liesikin puhdistui

Uusi sauma, nyt mahdollisimman pienenä.

Lisää uutta saumaa
 
Viimeinen aamu pressun alla.


Hiomalla lähtee kellastumat varmasti.


Tällä on näppärä tehdä korjauskohtiin loivennus reunaan.

Maalicoctaileja, top coatin värin joutui sekoittelemaan kahdesta sävystä.

Reilusti maalia, kun kuivaa hiotaan vanhan maalin tasalle ja kiillotettaan.

Rouvan perä hiottu puhtaaksi, pientä kiillotusta vailla.