torstai 26. toukokuuta 2016

Helsingholmenin kautta kohti kotisatamaa

Kasnäsistä lähdettiin yöksi Helsingholmeniin, syystä että ei olisi sunnuntaina niin pitkä kotimatka. Illalla tuuli vielä mukavasti niin pääsimme hyvän matkaa purjeilla. Lauantai iltana satamassa olikin jo enemmän veneitä kuin mitä perjantaina ohiajaessa nähtiin. Hyvin kuitenkin mahduttiin laituriin.
Saunavuorot oli valitettavasti kaikki jo varattu, joten sinne ei päästy. Aloimme heti saavuttuamme laittamaan ruokaa, kun nälkäkin jo oli. Grillattiin possua, paprikaa sekä halloumia ja seuraksi uusia perunoita. Perunat oli ruotsalaisia ja kyllä vähän vielä mauttomia, ehkä seuraavan ostan sitten vasta kun saa kotimaista. Mutta muuten ruoka kyllä maistui pitkän päivän päätteeksi. Ja unikin tuli varsin ajoissa.
Sunnuntai aamulla heräilimme rauhassa. Aamupalan jälkeen lähdimme matkaan. Melkoisen vähätuulinen oli keli, mutta nostimme melko pian lähdön jälkeen spinnun ilahduttamaan matkantekoa. Ja kyllähän se tuulikin sieltä sitten välillä puhalteli. Vähän meni taas jännäksi spinnulla ajo kun kryssikulma lähenteli 60 astetta, mutta niin vaan päästiin Pensarin pohjoispuolelle asti ja lähes Nauvon losseille spinnulla. Pensarin tietämillä ohitettiin yksi HR ja vähän myöhemmin taakse jäi myös Bavaria. Kiva ilma oli purjehtia. Tuuliolosuhteet olivat kyllä hieman epävakaiset ja Airiston eteläpäässä laskettiin purjeet ja ajeltiin Airistoa koneella.
Hirvensalossa oli edessä vielä tavaroiden purkamista ja pakkausta ja sitten päästiinkin ajelemaan peräkanaa kotia kohti.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Örö 21.5.2016

Sillä välin kun minä seilasin niin Pasi ja Sami kävivät Örössä. Vuokrasivat pyörät, että pääsivät näkemään mahdollisimman paljon saarta. Ohessa kuvasaldoa.
   

Ladysail eli leidit seilissä eiku seilaamassa

Salon navigaatioseura järjesti naisjäsenilleen mahdollisuuden osallistua purjehduskurssille. Kurssi järjestettiin lauantaina 21.5.2016 Kasnäsin lähivesillä. Meitä oli kolme rohkelikkoa uskaltautunut mukaan. Opettajana toimi Pekka Valjus veneellään C`est la vie (Finngulf 41). Mari ja Ellu saapuivat Kasnäsiin autoilla, minä tulin omalla veneellä. Tästä syystä meidän matkanteko kurssille alkoikin jo perjantaina.
Otettiin vähän niinkuin "lentävä lähtö" kun Sami pääsi koulusta 14:30. Pasi oli mennyt jo edeltä Hirvensaloon tavarakuorman kanssa ja laittamaan veneen lähtökuntoon. Pääsimme matkaan 15:30 ja suuntasimme kohti Högsraa. Aluksi mietimme yöpymistä myös Helsingholmenissa, mutta päädyimme sitten ajoaikaa laskeskeltuamme kuitenkin ajamaan Högsåraan asti. Tämä tiesi sitä ettei lauantai aamuna tarvitsisi herätä ennen klo seitsemää ja että Högsårasta ajaa Kasnäsiin noin puolessa tunnissa. Ja koneajoa se koko perjantai-ilta oli, sillä matkan tarkoitus oli päästä mahdollisimman nopeasti mahdollsimman lähelle Kasnäsiä. Kello yhdeksän aikaan illalla olimme perillä. Eipä siinä juuri muuta jaksettu kun iltapalaa nauttia.
Perjantain auringonlasku
Lauantai aamulla heräsimme kello seitsemän. Aamupalaa ja matkaan. Puoli yhdeksän maissa olimmekin Kasnäsissä. Minä vaihdoin venettä ja Pasi jäi odottelemaan satamakonttorin avautumista, että saa septin tyhjennettyä. Sen jälkeen Sami ja Pasi lähtivät tutustumaan Öröseen päivän ajaksi.

Meillä kurssi tosiaan alkoi yhdeksältä. Ensin tutustuttiin ja kerrottiin vähän mitä kurssilta odotetaan. Sen jälkeen tarkastettiin turvavälineiden paikat eli missä sammuttimet ja peitto ovat. Muutenkin tutustuimme veneeseen. Kahvin aikana sitten pohdittiin mitä kaikkea haluamme käydä läpi ja jokaisen ladyn toiveena oli purjeet ja niiden säätö. Aloitimme tutustumalla köysiin ja miten ne kulkevat veneessä ja mitä tarvitaan missäkin purjeessa. Sitten pääsimme laskemaan rullafokan ja nostamaan genoan paikoilleen. Klo 11 maissa olimme valmiina lähtemään vesille.
  Lähdimme Kasnäsistä kiertämään Högsåraa. Nostimme ison ja jennan. Pekka jakoi meille tehtävät eli yksi ohjasi, yksi sääti isoa ja yksi jennaa. Navigoinnista huolehti Pekka. Ensimmäinen tehtävä oli ohittaa kaksi meidän edellä purjehtinutta venettä. Yllättäen onnistuimmekin siinä ja saimme jopa pidettyä veneet takanamme. Tehtävänkuvaa vaihdellen jatkoimme saarten kiertämistä kohti Vänön selkää, jossa tarkoituksena oli kokeilla spinnua ja genaakkeria. Pekan vaimo Raija-Liisa huolehti ettei meille tullut nälkä eikä jano. Raikku otti myös kuvia, joita toivon jossain vaiheessa saavani julkaistavaksi, itse ei siinä opiskelun tiimellyksessä ehtinyt kuvaamaan, eikä ollut kuin kännykkä mukana.
 Vänön selällä tuuli vähän tyyntyi ja vaihdoimme spinaakkeriin. Senkin kanssa teimme parit jiipit että pääsimme säätämään purjetta ja harjoittelemaan puolen vaihtoa. Spinnun jälkeen nostettiin vielä genaakkeri ihan kokeilun vuoksi. Ennen tätä operaatiota bongasin tutun veneen eli Amélien tulossa Öröstä. Pasikin oli plotterissa huomannut C´est la vien AISin. Kuinka sattuikaan että saimme aivan huipputuulenvireen genaakkerin noston jälkeen ja teimmekin päivän nopeusennätyksen 8 solmua. Hetken päästä sitten laskimme genaakkerin, kyllä muuten on sukan kanssa helppoa hommaa. Lähdimme ajelemaan koneella kohti Kasnäsiä kun kellokin lähestyi viittä. Oli muuten helppoa ohjaamista ruoripilotin kanssa.
 Kasnäsissä olimme vähän viiden jälkeen ja nautimme asiaankuuluvasti landausmaljat. Sen jälkeen kiitimme Pekkaa ja Raikkua päivästä ja lähdimme omiin suuntiimme. Marin perheen vene saapui Salosta juuri samoihin aikoihin Kasnäsiin joten Mari lähti sinne. Ellu suuntasi viettämään synttäreitä, vaikka olikin sitä mieltä että tuli vähän ikävä venettä kurssin jälkeen. Meidän matka jatkui Kasnäsistä kohti Helsingholmenia, mutta se on toinen tarina se.

Mitä minulle jäi sitten tästä päivästä niin sanotusti käteen? No tuli ainakin vähän enemmän varmuutta purjeiden säätöön ja uskallukseen niitä säädellä. Pekka oli hyvä ja rauhallinen opettaja, neuvot ja määräykset tulivat napakasti ja aina ensin sovittiin roolit joita veneessä noudatettiin. Kenelle suosittelisin kyseistä kurssia? No kaikille epävarmoille naispurjehtijoille, jotka haluavat vähän lisäoppia ja joista tuntuu, että sen oman miehen kanssa veneessä saa vaan tappelun aikaiseksi.

Postauksen kolme ensimmäistä kuvaa ovat minun, lopuista kiitos Raija-Liisa Valjus.

lauantai 14. toukokuuta 2016

Kevään huollot

Kevään aikana tuli tehtyä yhtä sun toista pientä ja vähän isompaa remppaa.

Ikkunoiden vaihto ei olekaan ihan pikku projekti ja loppujen lopuksi vaihdoin tänä vuonna vain kansiluukun ja sitloodan ikkunat. Tässä venemallissa ikkunat on laminoitu runkoon kiinni ja ne kohdat joista ei vesi tule sisäpuolelle on pleksi todella lujaa kiinni. Äkkiseltään luulisi että ne ovat ikuisesti tiiviit.
Koska akryylin lämpölaajenemiskerroin on noin kymmenen kertaa suurempi kuin lasikuidun, liitos ei tule kestämään tai akryyli rikkoutuu. Oikean kyljen pitkä pleksi oli näemmä mennyt poikki keskeltä ja sieltä löytyi syyllinen mystiseen sadevesivuotoon wc tiloihin. Katkeamiskohta oli osittain irronneen koristeteippauksen alla ja löytyi kun poistin teippaukset plekseistä.
Käytännössä pleksi pitää jyrsiä paikaltaan pois, repiminen vain rikkoo lasikuidun ja ikkunareiän reunan korjaaminen on työlästä. Pienikin jyrsin oli liian suuri että sillä olisi päässyt aivan pleksin reunaan saakka, osan pleksistä joutui jyrsimään dremelillä.

Kansiluukkun pleksin vaihto oli melko yksikertaista, kehys mukaan kotiverstaalle ja vanha pleksi pois (leikkaamalla tiiviste mattopuukolla) ja vanhojen tiivisteiden poisto kehyksestä. Uuden pleksin liimauksessa säädin pleksin korkeuden kehykseen sopivaksi 6mm vaahtomuoviteipillä, alumiinikehyksen ja pleksin reunojen väliin jäävä ura täyteen mustaa Bostik / Simson MSR CA massaa.

Sitloodan pleksin kiinnityksessä käytin 3M VHB 5952 teippiä ja samaa massaa kuin kansiluukussa, menetelmästä on hyvä ohje / video netissä.
Sitloodan uusittu ikkuna.
Pitää kesän aikana miettiä parempi ohjuri systeemi jyrsimelle jos saisi loputkin plekseistä vaihdettua.
Ensiapuna tälle kaudelle tiivistin Captains Tolleyllä sekä hion ja kiillotin vanhat pleksit.

Sisäpuolelta irroittelin kaikki ikkunalistat ja hion sekä lakkasin 3 kerrosta lakkaa, nyt ne on paljon siistimmät.

Sisäpuolen kaikki ruskeat lasikuidut maalasin kahteen kertaan valkoisella maalilla, nyt ei näytä ihan niin kasarilta veneen sisällä.

Asensin vedensuodattimen sekä uusin kaikki letkut vesisäiliön ja hanojen välillä, myös merivesi puolen, vaikka sitä ei juurikaan tule käytettyä.

Varmistin että enään ei tarvitse haistella septin löyhkää missän tilanteessa, asensin huohotusletkuun aktiivihiilisuodattimen ja wc pytyn huuhtelulinjaan kemikaaliannostelijan jonka pitäisi estää jäteveden käymistä ja hajunmuodostusta. Ainakin ensimmäisellä reisulla järjestely toimi loistavasti, mitään hajuja ei missään vaiheessa tullut nenään.

Takaosan makuutilan alle laitoin patjanalusmattoa, jospa nyt pysyisi takaosan patjat kuivempana ettei ihan joka yön jälkeen tarvitse patjoille antaa kansiaurinkoa. Jostain syystä keulapunkassa tälläistä ongelmaa ei ole lainkaan.

Tuli ikäänkuin ohimennen lisättyä valoa takamakuutilaan yleisvaloa antava LED valaisin että LED valolistat pentteriin ja karttapöydän päälle, ikä ei tule yksin.

Selvittelin myös ohjauksen narinan lähdettä, no ihan voitelemalla pylpyrät ääni poistui (ohjaus on vaijerivälityksellä), äänilähdettä metsästäessä tuli kiristettyä erittäin löysässä oleva ohjauksen vaijeri ja kas, välys ohjauksesta poistui lähes kokonaan. Nyt on paljon helpompi ajaa venettä suoraan.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Kevätpäivitys

Vene on onnistuneesti purjehdittu kesäkotiin Turkuun. Miten tähän päästiin, siitä hieman seuraavassa.

Venemessujen jälkeen tehtiin päätös, että hankitaan se rullalaite. Onneksi vanhasta jennasta saatiin modattua rullaan sopiva purje, ei tarvittu uutta. Aurasailsille menivät huoltoon ja modaukseen myös iso sekä fokka. Isoa vähän lyhennettiin ja korjattiin. Itseskuuttaavasta fokasta tehtiin myös rullaan sopiva, sitä ei tosin vaakalattojen vuoksi voi rullata mutta saa sen nostettua ylös ja sillä voi purjehtia.

Myös veneellä oli tarkoitus tehdä kevään mittaan remppaa. Pasi suunnitteli pleksien vaihtoa, mutta se osoittautuikin ajateltua hankalammaksi, joten vaihtoon meni vain 2 pleksiä. Loput vain hiottiin ja kiillotettiin. Sisätiloissa ikkunoiden listat otettiin irti ja laitettiin kuntoon. Nyt meillä on edessä (jälleen) miettiminen miten ne verhot kiinnitetään. Aiemminhan vaijerit olivat listoissa kiinni. Mutta katsotaan.
Vapun jälkeisen viikon Pasi oli lomalla ja minäkin ehdin töiden jälkeen auttamaan kunnostushommissa. Ja kiirehän siinä meinasi taaskin tulla. Vesillelasku oli sovittu helatorstaiksi. Onneksi venekatoksen liikuttelu oli helppoa, joten siinä ei kauaa mennyt aikaa. Ennemminkin odoteltiin nostoskuskia, joka oli vähän myöhässä aikataulusta, mutta mikäpä oli ollessa kun aurinko paistoi.
Vene saatiin loppujen lopuksi sutjakasti veteen ja torstaina vielä laitettiin rullapurje paikoilleen ja kannettiin tavaraa veneenseen. Perjantaiksi jäi Pasille sitten ison laitto  ja vesisäiliön täyttö ynnä muuta pientä, kun lauantaina oli vähän pakko lähteä purjehtimaan, että päästään telakalta isojen veneiden laskun alta pois. Perjantai illalla vielä perinteinen toinen auto Turkuun reissu ja kaikki olikin valmiina lauantain siirtoa varten.

Lauantai aamuna olimme ajoissa telakalla. Matkaan päästiin varmaan joskus ysin pintaan. Alkumatka oli jälleen koneajoa vastatuuleen. Gullkronalla nostimme vasta purjeet ja pääsimme hyvin lähelle Dalskäriä purjeilla. Ensi tuntuma rullaan oli hyvä. Dalskärissä oli 4 venettä ennen meitä ja pari tuli meidän jälkeen. Hieno ilta, grillattiin ruokaa ja nautittiin kauniistä säästä.
Sunnuntaina ei onneksi ollut kiirettä mihinkään. Nautimme rauhassa aamupalaa ja lähdimme pikkuhiljaa purjehtimaan kohti Turkua. Matkalle osui kyllä kaikenlaisia tuulia. Hyvää sivutuulta, vähän myötätuulta, totaalinen pläkä (jonka aikana ehdin vaihtaa shortsit hetkeksi) ja jälleen vauhdikasta sivutuulta. Ja se rulla, muistinko jo mainita kuinka kätevä se onkaan. Turun päässä vielä kamojen pakkaus ja autoon lastaus. Ja kohti kotia.