Taalintehdas, Högsåra (Kejsarhamnen) ja Vänö

Lähdettiin Glennarsista suuntaamaan kohti Taalintehdasta. Matkaa ei ollut pitkästi, noin tunnin verran ajeltiin koneella. Tuuli oli edelleen kova, joten Taalintehtaalla oli porukkaa aika lailla suojaa pitämässä. Huomattiin yksi meille sopiva väli ja vaikka Pasia hieman hirvittikin siihen ajaa, niin viereisten veneilijöiden avustuksella saatiin uitettua itsemme siihen koloon.

Päivän agendana oli kaupassa käynti, ravintolaruoka ja saunominen. Kauppaan mentiin ensin, käytiin kylän molemmissa, kun salessa ei ollut "oikeita" juomia, ne löytyivät sitten k-kaupasta. Syömään päädyttiin ihan rannassa olevan Portsideen, saatiin tarjoilijaksi siellä oman seuran jäsen. Ruoka oli hyvää ja sen jälkeen olikin mukava mennä saunomaan. 

Yö oli vähän levoton, koska tuuli kävi perään ja aiheutti liplatusta. Aamulla vielä tiskattiin astiat ennenkuin lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Högsåraa. Valittiin maisemareitti Lövön sillan ali. Sekin reitti oli melkoisen tuulinen ja vastaiseen mentiin joten koneajoa tämäkin päivä. Högsårassa olitiin parin tunnin ajelun jälkeen ja Kejsarhamnissa päästiin laituriin suojan puolelle.

Tällä kertaa ei käyty Farmors Cafessa, sen sijaan tehtiin viiden kilometrin lenkki ja käytiin yhden tuulivoimalan juurella. Illaksi tyyntyi ja yö oli rauhallinen. 

Aamupalan jälkeen otettiin suunnaksi Vänö. Siellä ei oltukaan aiemmin käyty. Monta kertaa on ohi purjehdittu, mutta nyt päätettiin mennä katsomaan minkälainen paikka se on. Matka ei ollut kovin pitkä ja mukavasti purjeilla päästiin. Meidän saapuessa laiturissa oli vielä hyvin tilaa, mutta kyllä se illaksi melko täyteen tuli. 

Vänössä käveltiin sitten kunnolla. Ensin luontopolkua ja sitten vielä kappelille, yhteensä yli kuuden kilometrin kävelyt. Hieman oli nälkä ja kun olimme päättäneet leipoa pizzaa, niin ruokaakin sai odottaa, mutta täytyy sanoa, että oli kyllä tajuttoman hyvää pizzaa. Ja onnistui hyvin veneen kaasu-uunissa.

Yö olikin sitten aivan syvältä, aallokko kävi suoraan veneen perään ja lätkytti koko yön. Aamulla ensimmäisellä lähtijällä olikin vähän tilanne päällä, kun naapurin liina jäi potkuriin kiinni. Onneksi tilanne saatiin selvitettyä ja sen jälkeen alkoi loppuporukalla pohtiminen miten lähteä laiturista ilman havereita? Suunnitelmat hiottiin useamman vierekkäisen veneen miehistön kesken ja lopulta kaikki veneet pääsivät kunnialla irti laiturista, vaikka tuuli siihen ikävästi sattuikin. Me jatkoimme purjehdusta kohti Jurmoa.