lauantai 10. marraskuuta 2012

Veneen kunnostusta

Telakointi aikana on tarkoitus tehdä pieniä korjauksia veneelle.

Ensimmäisenä vuorossa lattialevyt eli veneily kielellä turkkilevyt. Lattialevyjen lakkaus oli päässyt osittain kulumaan pois ja levyihin oli myös tullut jonkinverran kosteusvaurioita.
Työ aloitettiin vanhojen lakkauksien poistolla, samalla huomasin että levyt on melko varmasti jossain vaiheessa huollettu samaan tapaan, ikävä kyllä huolto on tehty hiukan laiskasti eli lakkaa oli levitetty hyvin ohut kerros ja alapuolen suojaukselle ei todennäköisesti ollut tehty mitään.
Lakan poisto sujuu yllättävän helposti kun kuumentaa lakkapinnan kuumailma puhaltimella ja skraballa poistaa suurimman osan lakasta (lakan ei tarvitse kiehua tai palaa, riittää että se on kuuma). Sitten epäkesko koneella hionta ensin nro 80 paperilla ja lopuksi 120 paperilla.

Sen jälkeen pari korjausta viilupintoihin mistä oli pintaviilu revennyt irti ja toisessa paikassa tullut niin paha kosteusvaurio ettei saanut kuin vaihtamalla kuntoon, no eipä tietenkään löytynyt juuri samanlaista viilua mutta valitsin parhaiten väreihin sopivat viilut joilla kohdat korjattiin. Samalla tein korjauksen ja parantelin levyreunan muotoa maston jalan kohdalta johon tulee sateella hiukan vettä mastoa pitkin ja paikka on aina sateella märkä. Nyt sadevesi pääsee toivottavasti paremmin levyreunan ohi pilssiin (lattialevyjen alle), missä ei ole niin haitallinen.

Sitten pintakäsittelyyn, käsittelin enne lakkauksen aloittamista kaikki pinnat Valtti pohjusteella niin ei tule hometta niin helposti jos lakkapintaan tulee vaurio. Sen jälkeen alkoi lakkaus operaatio, eli levyt tullaan lakkaamaan kauttaaltaan alapuolelle ainakin kolme kerrosta ja pintaan neljä tai viisi kerrosta lakkaa, ensimmäinen kerros ohjeen mukaan ohennettuna.

Ensimmäinen lakkakerros kuivumassa

Isomman levy oikeassa alakulmassa näkyy viilun korjauspala.










Kipparin istuin avotilasta oli tullut veneeltä autotalliin että kuivuisi ja sitä tutkiessa huomasin että alapuolen tukirimat ovat lähes kokonaan irti. Alunperin ovat kiinnitetty sekä liimamalla että rosteriruuveilla, koska liimapinta oli erittäin huonokuntoinen se piti hioa ja sen alta paljastui siisti tiikkivaneri pinta. Kun hionta tuntui tehoavan hyvin tuohon erittäin laadukkaaseen (viilut n. 5mm paksuja) vaneripintaan niin päätin hioa koko istuimen kauttaaltaan taas puhtaaksi ja siistiksi. Hionnan voi taas suorittaa kun pinta menee seuraavan kerran huonoksi, sen verran paksut viilut vanerissa on (nyt kului pintaa ehkä yksi mm).

Irronneet rimat uudelleen jo hyväksi havaitulla polyuretaaniliimalla ja ruuveilla kiinni, kuivaus, liimapurseiden poisto ja istuin on valmis käyttöön. En laita mitään pintakäsittelyä koska tiikki kestää hyvin ilman suojauksiakin, pintakäsittelyä pitäisi uudistaa pari kertaa kaudessa jos meinaa että pinta pysyy puun värisenä. Nyt pinta vain harmaantuu ja hiukan karhentuu.

Yläpuoli hiottuna


Alapuoli hiottu ja rimat liimattu.