Yleensä jää näin kauden lopuksi aina kirjoittamatta näistä siirtoreissuista teksti. Syy siihen on, että melkein aina saadaan ajella koneella ja mitään kerrottavaa ei ole. Tällä kertaa oli toisin, päästiin oikein purjehtimaan koko matka. Yleensä siirtoon on mennyt 9 tuntia, nyt meni 8 ja keskinopeus oli 6.3 solmua.
Lähdetiin siis lauantaiaamuna liikenteeseen. Tarkoitus oli tyhjentää septi, kun sellainen on S-Mariniin saatu. Pasi oli vielä perjantaina käynyt kokeilemassa, että se varmasti toimii. No ei toiminut ei. Kaksi kertaa on vissiin saatu siinä septi tyhjäksi sen jälkeen kun se laituriin ilmestyi.
No ei tästä sitten sen enempää huolta otettu, vaan lähdettiin matkaan. Pasi oli tuuliennusteita katsonut ja sanoi, että takamyötäistä pitäisi olla. Airistolle kun päästiin niin aallokkoa oli ja tuultakin riittämiin. Ehdotin että pitäisikö kuitenkin reivata. Ei kuulemma takamyötäiseen. No ei reivattu ja toisaalta se oli hyvä päätös, sillä täydellä isolla mentiin sitten ne heikkotuulisetkin alueet hienosti. Muutaman kerran oli sellainen puuska että brootsaus oli lähellä, mutta kuka näitä laskee. Koneella jouduttiin auttamaan parit ahtaammat kapeikot, mutta muuten purjeiden voimalla koko päivä.
Olimme päättäneet, että purjeet otetaan alas jo matkalla, ettei tarvitse sitten sunnuntaina vesisateessa tulla niitä laskemaan. Hyvä päätös tämänkin. Angelniemen jälkeen joudutaan joka tapauksessa koneella ajamaan köli ylhäällä loppumatka niin mikäs siinä oli purjeita laskea ja laskostaa. Laskut sujuivat hyvin, mutta ei se laskostus ihan niin helppoa ollutkaan, tuuli kuitenkin ihan kohtuullisesti vielä siinäkin vaiheessa. No mukaan kotiin purjeet lähtivät ja saunaa odotellessa pidettiin laskostus sulkeiset takapihan terassilla.
Omasta mielestä oikein antoisa purjehduskausi ja nyt sitten vaan suunnittelemaan ensi kesän reissuja.
sunnuntai 20. lokakuuta 2019
Keisarinsatamassa 24-25.8.19
Pikkusiskon ja hänen miehensä kanssa sovittiin jo viime kesänä että tänäkin vuonna tehdään yhdessä reissu. Sovittiin viikonloppukin hyvissä ajoin etuikäteen. Sattui vielä sopivasti pikkusiskon syntymäpäiväksi reissu. Toiveita sataman suhteen ei sen kummemmin ollut mutta sen verran kuitenkin, että saunaan olisi kiva päästä, grillipaikka ruoan laittoa varten ja mulle tietysti saunan lisäksi bonuksena se, että pääsisi uimaan. Onneksi tuolle viikonlopulle sattuivat aivan muut kuin pohjoistuulet, niin päästiin Högsåran Kejsarhamniin, koska pitäähän kerran kesässä päästä Farmors Cafen kakkuja syömään.
Soitin vielä perjantaina satamaan ja varasin saunan. Siellähän on niitä kaksi, mutta koska uimaan piti päästä niin varasin sen rantaa lähempänä olevan saunan.
Lauantaina olikin ihan kiva purjehduskeli. Veera ja Teppo bongailivat ahkerasti hylkeitä ja kotkia, menomatkalla yksi hylje ja useampi kotka, samoin kotiinpalumatkalla. Meillä oli koko matkan ajan peesissä purjelaiva Inga-Lill, Airistolla yrittivät kovasti jopa ohittaa, mutta eivät onnistuneet, sen verran hyvää vauhtia purjeilla pääsimme. Aivan samoja reittejä menivät kuin mekin, olimme valinneet tuulien mukaisesti Paraisten portin kautta kulkevan reitin. Muutamassa kohtaa piti hieman koneella auttaa, mutta muuten purjehdittiin. Kejsarhamnissahan on kelluva septi, joten veneen septitankki päästiin tällä reissulla tyhjentämään. Laiturissa oli hyvin tilaa, paikan sai vapaasti valita.
Me reippailimme heti ensimmäiseksi nauttimaan siis siskon syntymäpäiväkahvit Farmors Cafehen, kyllä oli taas herkulliset kakut. Päivän menu meillä tosiaan oli, että grillataan poroa, Kejsarhamnissa on kiva grillipaikka ja käytössä kaasugrilli. Minähän olin tehnyt lisukkeet melkein valmiiksi eli pilkkonut vihannekset ja cole slaw oli tehty jo edellisenä iltana. Meille jäi Veeran kanssa uunin vahtiminen kasvisten ja fetan kypsyessä siellä ja miehet grillasivat rannassa. Syötiin myös grillipaikalla ja mikäs siinä oli mukavassa säässä nauttia hyvästä ruuasta.
Sauna oli tosiaan oikein mukava ja minun lisäkseni Teppo sitten uskaltautui myös käymään meressä. Loppuillasta taidettiin sitten kuunnella musiikkia ja höpötellä.
Paluumatka sunnuntaina sujui myös oikein vauhdikkaasti. Tuulta oli jälleen ja osan matkaa päästelimme spinnulla. Viikonloppu oli lämmin ja todella paljon veneitä liikkeellä. Melkein kuin olisi purjehduskisoissa ollut sen verran ruuhkaista oli välillä.
Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu ja nyt taas uutta suunnittelemaan ensi kesäksi.
Soitin vielä perjantaina satamaan ja varasin saunan. Siellähän on niitä kaksi, mutta koska uimaan piti päästä niin varasin sen rantaa lähempänä olevan saunan.
Lauantaina olikin ihan kiva purjehduskeli. Veera ja Teppo bongailivat ahkerasti hylkeitä ja kotkia, menomatkalla yksi hylje ja useampi kotka, samoin kotiinpalumatkalla. Meillä oli koko matkan ajan peesissä purjelaiva Inga-Lill, Airistolla yrittivät kovasti jopa ohittaa, mutta eivät onnistuneet, sen verran hyvää vauhtia purjeilla pääsimme. Aivan samoja reittejä menivät kuin mekin, olimme valinneet tuulien mukaisesti Paraisten portin kautta kulkevan reitin. Muutamassa kohtaa piti hieman koneella auttaa, mutta muuten purjehdittiin. Kejsarhamnissahan on kelluva septi, joten veneen septitankki päästiin tällä reissulla tyhjentämään. Laiturissa oli hyvin tilaa, paikan sai vapaasti valita.
Me reippailimme heti ensimmäiseksi nauttimaan siis siskon syntymäpäiväkahvit Farmors Cafehen, kyllä oli taas herkulliset kakut. Päivän menu meillä tosiaan oli, että grillataan poroa, Kejsarhamnissa on kiva grillipaikka ja käytössä kaasugrilli. Minähän olin tehnyt lisukkeet melkein valmiiksi eli pilkkonut vihannekset ja cole slaw oli tehty jo edellisenä iltana. Meille jäi Veeran kanssa uunin vahtiminen kasvisten ja fetan kypsyessä siellä ja miehet grillasivat rannassa. Syötiin myös grillipaikalla ja mikäs siinä oli mukavassa säässä nauttia hyvästä ruuasta.
Sauna oli tosiaan oikein mukava ja minun lisäkseni Teppo sitten uskaltautui myös käymään meressä. Loppuillasta taidettiin sitten kuunnella musiikkia ja höpötellä.
Paluumatka sunnuntaina sujui myös oikein vauhdikkaasti. Tuulta oli jälleen ja osan matkaa päästelimme spinnulla. Viikonloppu oli lämmin ja todella paljon veneitä liikkeellä. Melkein kuin olisi purjehduskisoissa ollut sen verran ruuhkaista oli välillä.
Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu ja nyt taas uutta suunnittelemaan ensi kesäksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)