maanantai 30. syyskuuta 2013

Talvitelakalle

Viime viikonloppuna jäi purjehdukset väliin, kun oli muuta ohjelmaa. Tämän viikonlopun ohjelmaan kuuluikin sitten Amelién siirto Turusta Saloon. Viime vuonna siirrettiin viikkoa myöhemmin ja sen jälkeen vene lillui Salojoessa jonkun aikaa, ennenkuin saatiin se nostettua. Nostamattomuus ei johtunut meistä, vaan odottelimme paikkamme vapautumista.

No tänä vuonna sitten nostoautolle sopi parhaiten sunnuntai, joten nostovalmisteluille ei jäänyt juurikaan aikaa sen jälkeen kun olimme saaneet veneen tuotua Saloon. Sehän tiesi aikaista nousua, kun matkaan oli varattava yhdeksän tuntia.

Lauantai aamuna heräsimme kuudelta. Samikin nousi ja oli lähdössä mukaan mutta viime hetkellä päätti kuitenkin jäädä kotiin kun tajusi että veneellä menee koko päivä. Halikossa olimme jo ennen seitsemää ja Teppo lähti taas kuskaamaan meidät Turkuun. Satamassa oli hiljaista. Saimme tavarat nopsasti veneeseen ja starttasimme aikalailla klo 8 aikaan.

Airistolla nostimme purjeet. Ison sekä jennan. Pääsimme mukavasti purjeilla Nauvon lossien ohi ja melkein Paraisille asti, sitten laskimme purjeet kun tiedossa oli vastatuuli osuus. Muitakin veneitä näimme, mutta melkoisen hiljaista oli.

Matkalla näimme kuusi merikotkaa, saman verran siis yhden päivän aikana mitä koko kesälomareissun aikana, on ne vaan hienon näköisiä.

Loppumatkasta ei juurikaan ole kerrottavaa. Tuuli oli kylmä ja se oli suoraan vastainen. Lämmintä juomaa kului. Evääksi olin tehnyt pizzaa, se kun on täyttävä ja sitä voi syödä kylmänäkin.

Perillä Salossa olimme klo 17 eli sen yhdekän tunnin jälkeen. Pakkasimme jennan, irroitimme ja pakkasimme ison. Ruokatavarat pakattiin myös pois veneestä. Kaikki muu sai vielä jäädä. Viettiin Teppo kotiinsa ja tultiin kääntymään kotona, Pasi otti vielä moottorinhuolto välineet mukaan ja lähti takaisin telakalle huoltamaan moottorin.

Sunnuntaina Pasi lähti telakalle heti aamusta. Nosto oli sovittu klo 12, mutta arvasimme sen aikaistuvan kuitenkin. Aamun aikana Pasi oli sitten irroittanut puomin ja valmistellut maston nostoa varten sekä irroitellut rikin köydet. Klo 11 aikaan sitten mun puhelin soi, että joko kohta tuut nostokuski tuli juuri. Olin pakannut omaan autoon valmiiksi Pasin unohtamat tikkaat sekä muuta tarpeellista, joten lähdin saman tien telakalle.

Teppokin oli ehtinyt avuksi telakalle ja yksi toinen vene nostettiin ennen meidän venettä. Sen jälkeen sitten olikin meidän maston ja veneen vuoro. Klo 12 aikaan Amelié olikin jo telineellään ja päästiin vielä siirtämään masto niille tarkoitettuun katokseen. Siinä sitten ajettiin pakkasnesteet koneeseen ja sen jälkeen pakkailin tavaroita autoon ja Pasi alkoi pesemään pohjaa. Pohjan ja kannen pesua joutuu kyllä jatkamaan vielä huomenissa kun vesiletkun liitin ei pitänyt ja vettä vuoti maahan niin paljon, ettei Pasi viitsinyt pestä enempää.

Veneessä on vielä jonkin verran tavaraa mitä sieltä pitää tuoda pois, mutta niitä onneksi ehtii tässä viikollakin kuskailla. Ensi viikonlopun suunnitelmissa olisi sitten vielä talvikatoksen rakennus.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Mukavan tuulinen viikonloppu

Koska sääennuste näytti viikonlopuksi vielä mukavan aurinkoista ja tuulistakin keliä lähdettiin Pasin kanssa merelle. Ensin oli ajatuksena että olisi menty Velkuanmaalle, mutta sinne näytti yöksi luvattu itätuuli sopivan, joten päädyttiin Verkaniin tai Näsbyhyn. Lopullinen valinta tehtiin matkalla, samassa suuntaa kun ovat.

Aurinko helli meitä ja monia muita purjehtijoita lauantaina. Tuultakin oli mukavasti aina välillä ja välillä se sitten hetkittäin loppui lähes kokonaan. Isolla ja jennalla mentiin. Iltapäivä oli jo pitkällä kun olimme kohdassa missä piti päättää paikka, päädyimme menemään Verkaniin. Siellä oli hyvin tilaa ja pitkin iltaa tuli vielä lisääkin veneitä.

Nautimme viiniä terassilla, teimme veneessä ruokaa ja kävimme saunassa. Istuimme iltaa veneellä ja kävimme myös kuuntelemassa live musaa ravintolan puolella. Oikein mukava ilta siis.

Heräilimme sunnuntai aamuna yhdeksän maissa ja huomasimme heti, että tuulta on huomattavasti enemmän kuin lauantaina. Aamupalan jälkeen lähdimme septin kautta kohti Tammistoa. Oli kyllä varsin vauhdikas matka. Iso laitettiin jo lähdössä suosiolla ensimmäiseen reiviin ja eteen fokka. Nopeus oli yli 6 solmua lähes koko matkan, hetkellisesti hieman vähemmän kuin jouduimme väistämään Finnlinesia. Parhaimmillaan nopeudeksi taidettiin saada jopa 8 solmua.

Sunnuntaina purjehdittiin neljässä tunnissa kotiin kun edellisenä päivänä oli käytetty samaan matkaan 6 tuntia. Tuuli oli melkoisen kylmä, mutta ihan vielä ei pipoa tarvittu. Itsellä tosin kalsarit tuulihousujen alla olisivat varmasti estäneet loppuillan syväjäädytys olotilan, mutta eipähän tullut laitettua.

Lähdöt ja rantautumiset onnistuivat molempina päivinä hyvin ja muutenkin oli kaikinpuolin mukava viikonloppu. Itse en ole tulevana viikonloppuna lähdössä vesille, kun on muuta menoa, miehestä ja pojasta en vielä tiedä. Kuun vaihteessa on alustavasti suunniteltu siirtoa, katsotaan nyt vähän säiden mukaan.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Kesäistä keliä syyskuussa

Vaikka ollaan Pasin kanssa molemmat vielä vähän puolikuntoisia, niin päätettiin silti että lauantaina lähdetään veneilemään. Sami jäi kotiin.


Ajeltiin kohti Turkua ja sää näytti oikein hyvältä. Turussa olikin sitten hirveä sumu, Hirvensaloon menevältä sillalta ei näkynyt satamaan ollenkaan... sumu ei kuitenkaan ylettynyt rantaan asti, S-marinin telakalla paistoi aurinko.


Tosi paljon oli veneitä (enimmäkseen purjeveneitä) liikenteessä. Mutta hieno oli ilmakin. Luovittiin pitkin airistoa, minä ruorissa ja Pasi sääti purjeitä. Ennen Stormälöa piti päättää lähdetäänkö Korppooseen vai jonnekin muualle. Lähdettiin sitten Dalskäriin. Se on vaan niin hieno paikka.

Syksyn merkkejä ilmassa, muuttolintuparvi

Nauvon losseille asti päästiin purjeilla, sitten iski tuuleton kohta. Tässä vaiheessa bongasimme edestämme myös Matkalla merenneidoksi blogin Kaminamin. Pääsimme vähän niin kuin aitiopaikalta seuraamaan heidän menoaan, perässä emme toki pysyneet vaikka suunta olikin sama. Jouduimme tuulettomassa kohdassa auttamaan hieman koneella etenemistä, mutta hetken päästä tuuli virisi jälleen ja pääsimme purjeilla lopun matkaa.


Matkalla söimme vauhdissa salaattia lounaaksi. Rantautumisessa ei ollut vaikeuksia kun oli taas muita veneitä paikalla ja etuköysi tultiin ottamaan vastaan. Keitimme rauhassa sitten rantautumiskahvit ja söimme suklaamuffinseja. Mikäs niitä oli nauttiessa aurinkoisella kannella. Kahvien jälkeen kiersimme jälleen saarta, tällä kertaa sen pohjoisen puolen.


Loppuillan vietimme veneessä, istuimme sitloodassa niin pitkään kuin tarkenimme ja siirryimme sitten sisälle, ruokaa ei laitettu kun päivän salaatti oli sen verran täyttävää. Uni maistui pienestä liplatuksesta huolimatta.


Sunnuntaiaamuna heräilimme ajoissa. Aamupalan jälkeen lähdettiin matkaan. Pasi joutui sitten irroittamaan toisen keulaköyden, kun mun mielestä kallio oli vähän turhan liukas.


Aivan alkumatkasta tuuli hiukan, mutta se hiipui ihan täysin Pensarin pohjoispuolella, joten otimme suosiolla koneen käyttöön. Söimme jälleen vauhdissa, sitä salaattia kun tuli taas hieman reiluhko annos. Tuulta ei ollut airistollakaan, joten minä ajoin ja Pasi laski / kasasi purjeet ja laitteli köydet pois. Oli muuten niin lämmin, että sortseillakin olisi pärjännyt, pitkähihaiset jouduttiin heittämään pois jo alkumatkasta. Veneen lämpömittari näytti +25 parhaimmillaan.


Rantautuminen onnistui kotisatamassa hyvin. Testasimme uutta taktiikkaa, että pysähdymme takatolpille ja kiinnitämme molemmat takaköydet ensin ja sen jälkeen minä menen vasta eteen valmistautumaan etuköyden laittoon. Vähän oli säätöä, mutta onneksi ei tuullut paljoakaan, niin onnistui. Tällä kertaa myös jennan taittelu meni kaikkien taiteen sääntöjen mukaan myös minulta, aikaisemmin on ollut "hieman" hahmottamisvaikeuksia taittelussa.


Oli kyllä oikein onnistunut ja mukava viikonloppuretki. Lisää tälläisiä syyskelejä, kiitos.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Sadepäivän puuhaa

Olen tässä sairauslomalla pikku operaation jälkeen ja on todella tylsää. Onneksi voi lukea, mutta ei sitäkään jaksa koko aikaa. Koneellakin pystyy olemaan, joten eilen sitten päätin vähän muutella blogin ulkonäköä tai lähinnä tuota banneria. Monissa lempiblogeistani on sellainen hieno monikuvainen banneri ja niiden pohjalta se ajatus sitten lähti.



Ensimmäinen versio oli ihan kiva, yksi pieni kauneusvirhe siinä on, mutta itseä ei haittaa. Tänään kuitenkin päädyin tekemään vähän pelkistetymmän version ja se saa nyt toistaiseksi jäädä.

Merelle tekisi mieli, eli sikäli hyvä, että sataa... kun en oikein saisi rasittaa itseäni vielä muutamaan päivään. Muinaistulien yötkin jäivät välistä, kun meidän veneillessä mä joudun kuitenkin hommia siellä tekemään, mut ehkä tulevana viikonloppuna jo uskaltaa lähteä reissuun.


maanantai 19. elokuuta 2013

Purjeiden tuuletus

Lauantain sateen vuoksi viikonlopun "reissu" jäi tekemättä. Sunnuntaina oli kuitenkin "pakko" käydä veneellä, kun Pasi oli unohtanut kameran sinne edellisenä sunnuntaina joten se ainakin piti hakea kotiin. Ja akut piti laittaa lataukseen ensi viikonlopun äijäreissua varten, samoin vaihdettiin vesi säiliöstä, että on miehille sitten "tuoretta" vettä tarjolla.


No lähdettiin me merellekin. Ihan ilman päämäärää rennosti vaan kryssittiin Airistolla. Huomasi kyllä, että ne jotka meni vastatuuleen koneella oli selvästi menossa jonnekin ja ne jotka teki kuten me eli kryssivät ottivat vain ilon irti tuulesta.


Takaisin Turkuun päin olikin myötäinen, spinnua ei itse tällä kertaa nostettu, koska tuulta oli kuitenkin enemmän kun viimeksi ja oltiin kahdestaan.


Rantautuminen onnistui tällä kertaa nappiin, ei tullut sanomista eikä osumia laituriin. Lounasta syötiin sitten kotisatamassa kun ei jaksettu mennä mihinkään ankkuriin.

Kiva aurinkoinen iltapäiväpurjehdus siis.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Spinnu harjoittelua

Meillä on siis veneessä myös spinnu eli spinaakkeri (suuri myötätuulipurje), mutta se on toistaiseksi jäänyt kokonaan käyttämättä "mukamas" sen vaikeuden takia...

Eilen lähdettiin Pasin kanssa kahdestaan purjehdukselle ja otettiin se spinnu sieltä varastosta mukaan. Tuulta oli luvattu sopivasti ja ajateltiin, että jossain kohtaa matkaa se on taatusti myötäinen ja sitten harjoittellaan!

Päivän lounas, nautittiin vauhdissa.
No lauantain tuulet eivät sitten olleet sopivia, nostettiin me hetkeksi purjeet ettei mennyt ihan koneajoksi koko matka. Dalskäriin saavuttiin suunniteltua nopeammin. Täyttä oli mutta hyvin mahduttiin ja rantautuminen sujui hyvin rannalta tulleiden apujen myötä.

Toiset ne ajoi spinnulla lauantaina

Loppupäivä jatkuikin upean aurinkoisena, kierrettiin saarta ja tehtiin hyvää ruokaa, istuttiin iltaa siinä kannella ja välillä Pasi kävi avustamassa saapuvia veneitä rantautumisessa.


Kello yhdeksän aikaan illalla eräästä purjeveneestä kuului "iltasoitto". Todennäköisesti se oli klarinetti, oli kyllä hienon kuuloista aivan tyynessä kesäillassa kun se soi ja soitto kaikui vielä kallioista. Lipunlaskun aika.


Aamulla heräilimme auringonpaisteeseen. Aamupalaa nassuun ja menoksi. Lähtö onnistui melkein hyvin, vähän meinasi mulla on suunta hukassa mihin kääntää kun Pasi nosti ankkuria.

Nostimme purjeet (ison ja jennan) ja päääsimmekin hyvää vauhtiin, tuultakin oli kivasti. Välillä tuuli kuitenkin tyyntyi melkoisesti ja matkanteko takkusi.


Airistolle päästyämme, päätimme että nyt kokeillaan. Purjehdus toiseen reunaan ja Pasi virittämään köysiä. Spinnun nosto jennan suojissa ja hienostihan se nousi. Toki yksi ihminen lisää ei olisi ollut pahitteeksi, kun minä ohjasin niin Pasi joutui vähän juoksemaan köysien ja purjeen kanssa. Hienosti jiipattiinkin spinnulla kun piti kääntää suunta kohti kotisatamaa.
Ai se on tuon näköinen...
Spinnulla sitten niin pitkälle kun päästiin ja se lasketiin ison suojissa. Tässä vaiheessa ne ylimääräiset kädet olisivatkin olleet tarpeen kun mun piti hoitaa kaksi narua sekä ohjaus kun Pasi meni laittamaan purjeen pussiin. Saatiinpa sitten vielä vesisadekin niskaamme ennen kotirantaa.

Rantautuminen ei onnistunut ihan putkeen, sain kyllä takatolpan hyvin, mutten ehtinyt etuköysiin kun oltiin jo pahki laiturissa, oli vähän vauhtia liikaa, vaikka yritin kyllä huuhdella että nyt sais hiljentää aika paljonkin. No onneksi laituri on puuta ja veneeseen ei tullut kolhuja.

Köysihässäkkä
Vielä jennan viikkausta, tavaroiden pakkausta ja köysisulkeiset ennen kotimatkalle lähtöä.

Opettavainen reissu, ei spinnuttelu ollutkaan niin vaikeaa kun luulimme. Spinnu jäi veneeseen odottamaan uusia reissuja.