tiistai 25. elokuuta 2015

Stenskär

Viikonlopun purjehdus oli jo perinteeksi muodostunut poikien purjehdusreissu. Tällä kertaa mukana minun lisäkseni rakas veljeni Ari sekä Teppo ja Turo. Tuulet oli myöskin hyvin perinteiset, eli heikkoa tai ei ollenkaan, paitsi sunnuntaina tuuli tietenkin melko mukavasti kun oltiin kotisataman laiturissa.
Mennessä ajeltiin suurin osa matkasta koneella ja pieni pätkä mentiin purjeilla Pensarin eteläpuolella, tuuli oli heikkoa ja suunta vaihteli melko paljon. Stenskäriin saavuttiin noin kolmen maissa ja heti käytiin kysymässä saunaa, vapaa vuoro löytyi. Saunaa odotellessa istuskeltiin sitloodassa nauttimassa virvokkeista ja kauniista ilmasta, sekä tietysti hyvästä seurasta.
Saunan jälkeen tehtiin ruokaa ja syötiin maissa, veneessä nautimme jälkkäriksi kafe deluxet. Taas oli Teppo tehnyt mulle hienon hämäyksen, tällä kertaa kääretortun muodossa jonka sisältä löytyikin yllätys yllätys pienet minttuviinapullot. Lisäksi sain todella tarpeelliset imukupeilla mukeihin kiinnitettävät merkit jolla voi kukin tunnistaa oman mukinsa, sekä Turtles Yatzyn, kiitos vaan pojat.
Loppuilta vietettiin veneessä enimmäkseen sisällä, kun ulkona alkoi hyttysten hyökkäys.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen käytiin vielä kiertämässä luontopolku ja kiivettiin näköalatorniin, Turo etsi geokätköä eikä löytänyt, Ari kävi katselemassa ja bongasi sen melkein heti.
Satama oli tyhjentynyt meidän luontopolun kierron aikana. 
Paluumatkalla ei edes yritetty purjehtia, sen verran heikkoa oli tuuli.Viikonlopun sää oli kuuma mutta juomat oli kylmiä, hauskaa oli vaikka ei purjeilla juuri päästy etenemään.

maanantai 17. elokuuta 2015

Aurinkoa ja tuulta

Nyt se suomen kesä sitten alkoi. Ihan masentaa viettää päivät töissä, kun olisi niin hienot kelit purjehtia. No onneksi viikonloppunakin oli mukava sää ja päästiin matkaan.
Meillä oli suuntana Verkan ja sen ribsbuffet. Kävimme ensimmäisen kerran viime vuonna ja päätimme jo silloin että uudestaan on tultava. Teinikin lähti mukaan ja varasin pöydänkin hyvissä ajoin. Varasimme myös satamapaikan, mikä olikin hyvä veto, sillä satama tuli kyllä aivan täyteen lauantaina.
Pääsimme matkaan mukavan aurinkoisessa kelissä. Airistolla selvisi, että meillä olisi tiedossa myötätuuli ja eikun spinnua virittelemään. Paljon oli veneitä liikkeellä, mutta meidän lisäksemme näimme vain yhden toisen spinaakkerin. Me pääsimme kyllä omallamme ohi kolmesta veneestä jotka menivät pelkän ison tai jennan voimin.
Armeijan veneitä oli myös paljon liikkeellä. Yksi niistä teki todella herrasmiesmäisen eleen kohdallamme, hidasti nimittäin huomattavasti vauhtiaan, eikä näin ollen aiheuttanut meille valtavaa aallokkoa, kun matkasimme myötätuulessa.

Spinnulla saimmekin ajella sitä sydämmemme kyllyydestä eli ihan koko matkan. Vähän ennen Verkania laskimme purjeet. Loppumatkaa kun ei oikein voi purjehtiakaan, kun on vähän kapea väylä. Ja kerrankin oli sortsi ja t-paita keli koko matkan ajan.

Saavuimme satamaan ja aloimme katselemaan, että missäs se meidän varaamamme paikka onkaan? No hetkellisen laiturille huutelun jälkeen selvisi, että kaksi perjantaina tullutta venettä oli "vähän" leveästi kiinni ja meidän paikka jäi siihen väliin. No herrasmiehet veneissään (toinen purjevene ja toinen moottorivene) menivät säätelemään köysiä ja pääsimme ajamaan paikallemme. Köydetkin otettiin laiturilla vastaan. Hetken siinä höpöttelimme venenaapurien kanssa ja laittelimme köysiä ja purjeita pois. Sen jälkeen kävimme näyttämässä varauslapun satamatoimistossa ja palasimme istuskelemaan sitloodaan ja odottelemaan saunaan pääsyä.
Saunan jälkeen suuntasimme sitten syömään. Olin varannut pöydän puoli kahdeksaksi. Paha vaan, että varausta ei löytynyt  mistään. Onneksi tilaa oli ja mahduimme syömään. Hyväähän se oli ja melkein liikaa tuli syötyä. Ruuan jälkeen istuimme vielä hetken sitloodassa nauttimassa kauniista kesäillasta.
Sunnuntai aamuna tuli nukuttua vähän pitkään. Heräilimme vasta ysin aikoihin ja teini vielä vähän myöhemmin. Aamupalaa nautittiin kauniissa auringonpaisteessa sitloodassa. Lähdimme rehvakkaasti sortseissa ja t-paidoissa matkaan kohti kotia. No kovin pitkään niissä ei tarennut kun lähdimme kryssimään vastatuuleen kohti Turkua. Sen verran mukavasti tuuli, että kryssimme sitten ihan koko matkan Airistolle asti. Iltapäivä oli jo pitkällä ja tuulikin alkoi olla jo todella vaihtelevasta suunnasta joten laskimme purjeet reilusti ennen Rajakaria ja loppumatkan ajoimme koneella. Samalla saimme järjesteltyä veneen ja tavarat kotiinlähtökuntoon.

maanantai 10. elokuuta 2015

Viikonloppuna Parattulassa

Pasi teki taas satamasuunnitelman tuuliennusteen mukaisesti. Valittiin suojainen satama, eikä Peterzenillä oltu koskaan käyty. Ohi on menty useaankin otteeseen, kun on ströömiä pitkin ajeltu, harvemmin siellä on purjeilla päästy. No mutta siis tutustuimme nyt sitten tähänkin satamaan.
Lauantaina startattiin matkaan aurinkoisessa säässä noin klo 10 aikaan. Pasin arvio oli, että olisimme perillä noin 6 tunnin matkaamisen jälkeen. Airistolla nostimme purjeet ja kryssimme jälleen kerran kohti Maisaareen menevää oikoreittiä. Siellä taas vähän tuuli hyytyi joten  menimme suosiolla koneella.
Purjeet jälleen ylös Maisaaren jälkeen, kun tuulta kerran riitti. Aurinko hävisi pilviin, mutta ei sentään satanut. Oikaisimme Pyytinkarien ohi matkalla kohti Kustavia, siellä oli taas kapeaa väylää joten autoimme koneella matkaa. Sen jälkeen saimmekin taas purjehtia. Purjeet laskimme Tiiraleton paikkeilla ja kölin nostimme saavuttuamme ströömille.

Ajo parattulan rantaan on melko kapea, ihmettelen miten siinä heinäkuun ruuhkassa mahdetaan selvitä, kun tuntui ettei siihen kahta venettä ohittamaan mahdu. Meidän kanssa samaan aikaan oli satamaan ajamassa moottorivene ja toinen purjevene, mentiin siinä sievästi jonossa sitten. Matkaan meni itse asiassa alle 6 tuntia. Perille kun päästiin niin jo rannalta huudeltiin, että ottakaa mikä poiju vaan mihin haluatte mennä. Katsottiin siinä sitten sopiva kohta ja rantauduttiin. Itse paikan isäntä oli poikansa kanssa ottamassa köydet vastaan. Kolautettiin siinä vähän laituristakin lastua irti, mutta sitähän sattuu. Saatiin siinä sitten samalla kattava info paikasta, kun kerroimme olevamme ensi kertaa paikalla. Onnistuttiin muuten hienosti rantautumaan ihan saunan eteen, ei ollut pitkä matka kylpemään.
Saapuessamme alkoi vähän sadella, jätettiin sitten suosiolla keulapurje kannelle kun se kerran kastui. Sade kesti vain hetken, joten tutustuimme hieman paikkaan ja aloimme laittaa ruokaa. Pasi savusti lohta Cobbissa ja seuraksi oli uusia perunoita, parsaa sekä hollandaise-kastiketta. Ruuan jälkeen käveltiin vielä hieman ennen saunaan menoa. Saunan jälkeen istuskeltiin hetki sitloodassa, vaikka emme olleetkaan ilta-auringon puolella, niin kyllä siinä vähän aikaa tarkeni istua.
 Sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena ja aamupalan jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Toiveissa oli myötätuulessa päästä virittelemään spinnua ensimmäisen kerran tälle kesälle. Aluksi kuivattelimme sitä edellisenä päivänä kastunutta jennaa, mutta sitten saimme spinnunkin nostettua. Pahaksi onneksi tuuli alkoi kääntymään meille epäedulliseksi ja jouduimme sitten laskemaan spinnun. Nostimme jennan takaisin mutta hetken päästä tuli lähestulkoon plägää joten laskimme purjeet kokonaan. Loppumatka sujuikin sitten koneajona.
Minä otin ilon irti auringonpaisteesta ja torkahdin vähän. Pasille kävi  hyljekin esittelemässä kalansaalistaan Taipaluksen kohdilla, minä tietenkin satuin olemaan sisätiloissa tekemässä jotain niinkin järkevää kun räpläämässä kännykkää. Eihän se hylje sitten enää toista kertaa näkyviin tullut.

Loppumatka sujui muuten mukavissa merkeissä, mutta vähän herrankukkaron jälkeen yksi ei niin merten ritari aiheutti veneellään sellaista aallokkoa, että siinä oli pienemmät ja kiikkerämmät veneet vaarassa. Ja kyseisessä paikassa on myös aallonmuodostuskielto...

tiistai 4. elokuuta 2015

Viikonlopun purjehdus etelään

Viikonloppuna veneen miehityksenä olikin poikkeuksellisesti allekirjoittanut ja Sami. Satama valittiin siten että se olisi mahdollisimman suojainen viikonlopun tuulille ja päästäisiin mukavasti purjeilla koko matka, Helsingholm täytti vaatimukset. Lauantaina oli luoteen ja lännen välistä tuulta 8 - 12 m/s lähes koko matkan ja sen avulla päästiin Airistolta Helsingholmenin edustalle purjeilla eikä tarvinnut edes kryssiä. Vauhtia riitti kivasti ja teinikin jaksoi ison osan matkasta ohjata venettä. Ilma oli kaunis, aurinko paistoi suurimman osan matkasta mutta ei merellä silti mikään liian lämmin ollut, ilma oli noin 15°C.
Meidän saapuessa satama oli jo lähes täynnä, mutta saatiin ihan hyvä paikka kuitenkin, onneksi on taittoköli. Venemäärästä jo pystyi päättelemään että tuskin vapaata saunavuoroa olisi inhimilliseen aikaan vapaana, ja rantautumiskahvien jälkeen kävimme toteamassa että näin on, ensimmäinen vapaa vasta klo 2:den jälkeen yöllä.
Katseltiin hiukan paikkoja sataman lähellä ja bongattiin Helsingholmin "kuuluisa" valkoinen hevonen. Mentiin siitä kuitenkin valmistamaan ruokaa kun nälkä alkoi taas kurnia, tai minähän sen ruuan sain tehdä.
Syömisen jälkeen lähdettiin kävelylle ja pohjoisrannan kallioilla ihailtiin komeita tyrskyjä pitkän aikaa, Sami taisi ottaa satakunta kuvaa niistä. Jatkettiin saaren poikki länsirannalle ja sieltä kierrettiin rantaa myöden takaisin satamaan. Eteläpäässä on hiekkaranta, joka ainakin osittain näyttää siltä että, hiekkaa on pidemmällekin mereen.
Yön aikana tuuli oli kääntynyt lännen ja lounaan välille, ihan niin kuin olikin ennustettu. Hieman tuuli painoi venettä sivusta, mutta kommelluksitta päästiin lähtemään. Purjeet vaan olis kannattanut nostaa jo saaren suojassa eikä vasta sen jälkeen, aukeammalla oli hiukan aallokkoa ja vasta kolmannella kerralla saatiin isopurje ylös. Veneen heiluminen sai ison nostimen vaijerin takertumaan mitä ihmellisimpiin maston rakenteisiin niin että oli laskettava purje ja nostimesta heiluttelemalla irroitettava jumitus ja taas uusi yritys. No saatiin purjeet kuitenkin taas ylös ja tuulta oli mukavat 6 - 10 m/s. Hiukan ennen Pensaria tuuli alkoi hieman heiketä, mutta oli silti ihan riittävä aina Airistolle saakka.
Sunnuntaina oli pilvisempää.
Kiva reissu ja hieno paikka se Helsingholm vaan on.