Lomapurjehdus part II, Verkan-Jungfruskär

Perjantai aamusta lähdimme Pasin kanssa matkaan kohti Verkania. Vastatuulta oli lähes koko matkan, jonkun matkaa purjehdimme, mutta lähes koneajoa matkanteko oli. Loppumatkasta oli pakko jo laittaa vähän lisää kaasua koneeseen kun meinasi ukkonen tulla niskaan. Verkanissa oli tyhjää, isossa laiturissa vain yksi saksalaisten purkkari, joka melko pian meidän rantautumisen jälkeen lähtikin. Varmaan vartti siitä kun saimme itsemme laituriin alkoi "ruuhka" viitisen purjevenettä tuli jonossa laituriin. Vastaanotimme siis köysiä, toki henkilökuntakin ehti paikalle. Meidän viereen tulevan purjeveneen keula vähän karkasi tuuleen ja Pasi sai juuri pelastettua tilanteen, ettei se törmännyt meidän perään. Rakoa jäi korkeintaan 15 senttiä.

Ukkospilvi kehittyy

Loppuilta sujui saunoen, syöden ravintolan erinomaisen hyvät ribsit ja lukien kirjaa veneessä. Sitloodassa ei oikein voinut tuulen takia istuskella, joten vietimme iltaa salongissa.

Lauantai aamuna kävimme syömässä ravintolan aamupalan ennen lähtöä. Lähdössä ei ollut ongelmia, kun herrasmiehet veneemme molemmin puolin tulivat ojentamaan keulaköydet. Vielä ennen poistumista septin tyhjennys ja matka jatkui kohti Jungfruskäriä.

Aamuruuhka

Vähän kohtasimme ruuhkaa alkumatkasta, mutta muuten sai aika yksin körötellä vastatuuleen jälleen kerran. Sääennusteet on luettu ja valitettavasti tälläkin kertaa ne pitivät kutinsa.

Röstin vehreä ranta

Saavuttuamme Jungfruskäriin söimme hieman välipalaa ja lähdimme sen jälkeen kiertämään luotopolkua. Siitä tulee vielä oma kuvapostaus vähän myöhemmin. Luontopolku oli kolmen kilometrin pituinen ja mielenkiintoinen katsaus saaren historiaan ja luontoon.

Jugfruskärin korjattu laituri

Reippailun jälkeen olikin jo nälkä. Grillipaikka näytti mukavalta joten Pasi meni sinne grillaamaan lihat ja halloumit. Minun osaksi jäi perunateatteri veneellä ja salaatin teko. Tietenkin kaasu loppui ennenkuin perunavesi alkoi kiehumaan. Onneksi puhelimet toimivat, joten soitin Pasin vaihtamaan kaasupulloa kesken grillaamisen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruuan jälkeen päätettiin kääntää vene laituriin kylkikiinnitykseen. Luoteistuulesta johtuen tuuli osui veneen kylkeen ja nyki ikävästi.

Meidän lisäksemme yötä taitaa täällä viettää kaksi muutakin venekuntaa. Toisen veneen nuoriso onkii laiturilla ja toisesta veneestä lähti sukeltaja harppuunan kanssa kalastamaan.

Huomenna suuntaamme kohti Kökaria ja jos ennusteisiin on luottaminen ( ja miksi emme luottaisi) niin ainakin loppumatkasta on tiedossa vastatuulta.

Aurinkoa, sadetta ja tuulenvirettä

Tiistaina lähdimme Isokarilta kohti Jurmoa. Aurinko paistoi ja meri oli tyyni, ei tarvinnut edes harkita purjeita. Ihan oli t-paita keli, en nyt säästä ala valittamaan. Tietysti sitten kun olimme jo niin lähellä Jurmoa, että nostimme kölin ylös tuulikin virisi sopivasti, mutta me rantauduimme siinä vaiheessa.

Lähdimme vähän kiertelemään paikkoja, kun emme koskaan olleet Jurmossa käyneet. Ja nyt on siis kyseessä pohjoinen Jurmo. Löysimme kyltin jossa luki "näköalatorni". No sitä lähdimme sitten helteessä kävellen etsimään. Löysimme sen ja myös luontopolun, mutta meille riitti näköalojen ihailu, sen verran aurinko lämmitti ja vettä ei tietenkään sattunut matkalle mukaan.

Kävelyreissun päälle menimme sitten kahvilaan syömään ne Jurmo-burgerit. Täytyy myöntää, että niin hyvää jauhelihapihviä en hetkeen ole saanut. Illan mittaan satamaan saapui useampiakin veneitä, mutta hyvin mahduttiin kaikki samaan laituriin. Loppuilta kului veneellä lueskellessa kirjoja, kun se sadekin sitten alkoi, mitä ennustettiin.

Alunperin meillä oli suunnitelmana jatkaa Jurmosta Lappoon ja siitä sitten vielä eteenpäin, mutta venekunnan nuorin gasti alkoi jo olla vähän kyllästynyt koko hommaan, niin teimme suunnitelmat uusiksi. Kahteen kertaan. Ensin ajatus oli lähteä Näsbyhyn ja sieltä Turkuun, mutta keskiviikkoaamun tuuliennusteet pistivät tämänkin suunnitelman uusiksi. Tuuli etelästä ja etelään olisimme olleet menossa, joten suunnitelma muuttui. Päätimmekin lähteä suoraan kohti Turkua ja näin saisimme sivutuulen lähes koko matkaksi.

Lähdössä jo siis varustauduimme purjehtimaan koko matkan. Suunnitelma onnistuikin lähes täydellisesti. Ainoastaan kerran jouduimme ottamaan vähän kryssillä vauhtia ja parissa kohtaa menimme sellaista kapeikkoa, että tuuli hävisi ja piti vähän konevoimalla avittaa. Loppujen lopuksi laskimme ison vasta Tammiston eli kotisataman edessä. Meillä oli purjeina koko matkan siis iso ja jenna. Jennaa laskettiin aina kun tuuli hyytyi ja autettiin koneella etenemistä.

Tänään on käyty kaupassa ja tehty suunnitelmia ja valmisteluja, sillä lomapurjehdus jatkuu vielä viikon, tosin ilman juniorigastia.

Isokarin majakalla

Matkamme jatkui juhannuksen vieton jälkeen takaisin pakkahuoneelle vähän tankkaamaan. Sekä ruokavarastoja että venettä.

Tänä aamuna heräsimme taas sateen ropinaan. Säästä huolimatta lähdimme jatkamaan matkaamme kohti isokarin majakkaa. Merellä ei tuullut joten koneajoksi meni tämäkin päivä.

Sadekin loppui ja perille päästyämme aurinko paistoi ja veneen sitloodassa oli niin lämmin, että sai olla hetken jopa shortsit jalassa.

Laitoimme ruokaa ja sen jälkeen lähdimme opastetulle kierrokselle saareen sekä majakkaan. Saimme vähän ekstra opastustakin saaren luonnosta ja kasveista. Täällä kasvaa esim. luonnonvaraisena kuminaa.

Loppuillan olemma vain istuskelleet veneessä ja nauttineet kauniista kesäillasta.

Sateesta huolimatta kohti Katanpäätä

Vietimme kaksi yötä Pakkahuoneella kun se toinen maksoi meille vain sähkön verran. Satuimme nimittäin olemaan vielä off season päivänä paikalla. Tänään olisikin saanut maksaa jo taas koko maksun. Mitään lämppäriremppaa ihmeellisempää ei Ukissa harrastettu.

Torstai aamulla sitten suuntasimme sateessa kohti Katanpäätä. Lähes koko matkan saimme purjehtia. Tuuli oli mitä mainioin purjehtimiseen ja vauhti pysytteli 6-7 solmun tuntumassa. Sadekin oli vain vaatetuskysymys. Katanpäässä oli reilusti tilaa kun saavuimme. Joimme ensin lämmikkeeksi vähän kaakaota ja kävimme sitten maksamassa satamamaksun kahvilaan.

Huomasimme jo tullessa, että rannassa on uusi laituri, jossa on septi, mutta siitä puuttui vielä jotakin eli letkut. On kuulemma toimintakunnossa ensi viikolla. Omistaja halusi vielä erikseen mainita että septillä ei ole sitten mitään tekoa Pidä saaristo siistinä ry:n kanssa.

Jätehuolto täältä puuttuu, mutta muuten on hyvät palvelut eli satamamaksuun 18 euroa kuuluu vesi, sähkö ja suihku. Sauna on 25 euroa / tunti.

Kävimme vähän kävelemessä kun sade hiukan laantui. Satamakonttori löytyy kahvilasta ja onpa siihen laitettu hieno terassikin. Yhdestä vanhasta tiilirakennuksesta löytyi taidenäyttely ja olipa matkalla pienimuotoinen kotieläinpihakin koiranpentuineen ja kanoineen. Kukot päättivät pitää meille vähän konserttia.

Emme lähteneet näkötornille seikkailemaan kun metsässä oli niin märkää, mutta kävimme isolla patterilla ihmettelemässä. Paluumatkalla yksi lampaista ihastui Pasiin (mitäs meni sitä rapsuttelemaan) ja pyrki meidän mukaan.

Kahvilan vierestä lähti parikin lapsille suunnattua polkua, me kävimme kävelemässä läpi satupolun.

Nyt illan mittaan satama alkaa täyttyä, toisella laiturilla olisi runsaastikin tilaa, jos kaksi siihen parkkeerannutta moottorivenettä olisi tajunnut olla laittamatta itseään kylkkäriin.

Huomenna aamulla jatkamme tästä Katavakariin juhannuksen viettoon ja blogi hiljenee muutamaksi päiväksi. Juhannuksen jälkeen matka jatkuu samoin tarinat.

Rannalta bongattu pelokas pikku käärme.

Ministeriö on unohtanut tänne jotain.

Etana etana näytä sarves...

Lämppärin remppa Ukissa

Lyhyt raportti lämppärin korjauksesta. Aamulla aloitin irroittamalla taas lämppärin pois kolostaan. Ostin siis Salmerilta lämppärin korjaussarjan ja samalla uutta paloilma- / pakoputkea, vanha kun oli erittäin huonossa kunnossa (varmaankin lukuisten lämppärin irroitusten takia).

Sahailin putket sopivan mittaiseksi ja sen jälkeen lämppärin kimppuun. Nyt oli jo helpompi purkaa lämmityslaite täsmälleen oikeasta kohdasta ja irrotella poltinpään vanhat huovat ja hehkulanka. Vanhat huovat olikin osittain kovettuneet ja reunoissa "koksaantunutta" polttoainetta. Korjaussarjassa tuli hyvät ohjeet asennusta varten, ei ollut erityisen vaikeata laittaa uusia osia paikalleen. Toki huopien paikat piti ensin puhdistella karstoista puhtaaksi.

Potilas on avattu.

Korjaussarjan osat menossa paikalleen.

Lämppäri paikalleen ja testaus, lämmintä ilmaa alkoi tulla alle minuutti käynnistämisestä ja hetken päästä ilma oli kuumempaa kuin koskaan meidän aikana. Korjaus oli siis onnistunut ja nyt kelpaa jatkaa lomailua. Huomenna suuntaamme Katanpäähän, satoi tai paistoi.

Olosuhteiden "pakosta" Vuosnainen - Uusikaupunki, pakkahuone

Illalla tuuli sen verran rivakasti, että Pasi operoi veneen yöksi kylkkäriin, tilaa kun oli. Aamulla oli mukava herätä hyvin nukutun yön jälkeen. Aamupalan syötyämme lähdimme kohti Ukia. Hieman oli pohdinnassa sekin, että jäisimme yöksi Katanpäähän, mutta päätimme kuitenkin matkalla että mennään nyt Ukiin asti.

Alkuun köröttelimme koneella vastaiseen, mutta Kihdillä suuntamme kääntyi tuuleen nähden suotuisammaksi, joten nostimme purjeen. Ison kahteen reiviin ja fokan eteen. Tässä vaiheessa teinikin sai tarpeekseen sisällä mököttämisestä ja päätti tulla pelastamaan allekirjoittaneen ruorista.

Vauhtia riitti ja Ukissa olimmekin hyvissä ajoin. Ensin suuntasimme Sorvakkoon Salmerille hakemaan Pasin aamulla tilaamia lämppärin varaosia. Oli erittäin haastavaa rantautua kovassa sivuvastaisessa. Saimme veneen kiinni, mutta olimme vähän turhan lähellä naapuria ja hetken aikaa teimme töitä että saimme veneen sellaiseen paikkaan kun halusimme. Tuuli repi ikävästi keulaköysiä, joten päätimme että kunhan osat on haettu jatkamme matkaa Pakkahuoneelle.

Lähtö Sorvakosta olikin sitten vielä haastavampi kuin rantautuminen. Saimme kuitenkin keulalle yhden springin ja minun oli tarkoitus irroittaa se Pasin käskystä kun hän saa poijun irti. Siihen asti menikin hyvin, kunnes keulaspringi irtosi omia aikojaan liian aikaisin. Sain karjaistua Pasille että keula on irti ja vedettyä köyden veneeseen. Pasi hoiti oman osuutensa nopeutettuna ja sai poijuhaan irti ilman suurempia törmäilyjä.

Siitä sitten jatkoimme pikkuhiljaa kohti Pakkahuonetta ja tilaa oli hyvin. Karmea nälkä vaivasi koko miehistöä kun aamupalan jälkeen olimme haukanneet matkalla vain välipalapatukat. Eipä tarvinnut arpoa mennäänkö pizzalle vai tehdäänkö ruokaa?

Ruuan jälkeen Pasi kävi vielä rautakaupassa hakemassa lisää työkaluja huomista lämppärin korjausta varten. Muuten jatkosuunnitelmat ovat vielä vähän auki, olemmeko täällä perjantai aamuun vai käymmekö kenties Katanpäässä kääntymässä ennen Katavakariin menoa. Isokarin reissu päätettiin jättää juhannuksen jälkeen tehtäväksi.

Luoteistuulen armoilla Iniö - Vuosnainen

Ilta Iniössä sujui rauhallisesti. Ensimmäinen kerran törmäsimme satamalokkiin eli henkilöön joka toisten vanavedessä käy vähän saunomassa ja häipyy sen jälkeen maksamatta satamasta. Olimme lähdössä saunomaan kun kyseinen herrashenkilö laiturilla tiedustelee meiltä päivän koodia. Vähän sen oloisena "että unohdin". No miesten saunassa selviää (kuului hyvin naistenkin puolelle) ettei kyseinen kaveri poikineen ole mitään satamamaksua maksanut, mutta "ehkä täälläkin on päivämaksu niinkuin eilen Nauvossa, pitää käydä kysymässä" lauseella kuittaa pojalleen kysymyksen onko sauna maksettu? Arvatkaa vain häipyivätkö laiturista saunan jälkeen?

Vaihdoimme illalla vielä paikkaakin laiturissa kun tuuli kääntyi meille epäedulliseksi ja alko lätkyttä perää. Tilaahan laiturissa oli. Keula tuuleen olikin parempi nukkua. Korttia pelattiin hetki ja mentiin nukkumaan. Yöllä herään Pasin kiroiluun  kun se lähtee keräilemään pyyhkeitä sateesta. Jätettiin ne ulos kuivumaan kun mitään sadetta ollut luvassa....

Aamu Iniössä valkeni synkkänä, tuulisena ja vähän ripeksi vettäkin. Teini jatkoi kauneusuniaan kun me siirsimme veneen septin tyhjennyspaikalle ja lähdimme sen jälkeen matkaan kohti Vuosnaisia. Tämä suunta siksi että netti kertoi Jurmon kahvilan olevan suljettu tänään. Ei mulla mikään pakkomielle jurmoburgerista ole.

Koska tuuli oli meitä vastaan luoteesta valitsimme suorimman ja röykkyisimmän reitin. Perillä näytti kerrassaan tyhjältä. Kävimme maksamassa satamamaksun, melkoisen köyhää informaation suhteen oli kassalla yhtään mistään. Facebook tiesi kertoa että ravintolassa on tänään uusi ala carte lista ja annokset -20% eipä ollut vaikeaa keksiä mitä tänään syödään.

Tilaa on

Yksi ravintolan puutaideteoksista

Juotiin päiväkaffet ja minä sekä Sami lähdimme tutustumaan maastoon ja vähän kuvailemaan. Pasi jäi korjaamaan rikki olevaa lämmitintä. Melkoisen pitkän rupeaman jälkeen lämmittimen tuomio on, ettei se tällä hetkellä toimi, eikä voi korjata ilman uusia osia. Huomenna soitellaan Ukiin varaosakauppaan, että saadaanko osia siihen heti, jos saadaan niin mennään Ukiin jo huomenna ja katsellaan sen jälkeen minne suunnataan ennen Katavakaria ja juhannusaattoa. Vaihtoehdot ovat Katanpää ja Isokari molemmat tai vain toinen, se jää nähtäväksi.