Sushia ja bingoilua Näsbyssä

Mietittiin taas kovin viikolla että minne suuntaan lähdettäisiin viikonloppuna. Satuin facebookista huomaamaan että Näsbyssä tarjotaan lauantaina sushia, joten valinta ei ollut kovinkaan vaikea.

Ei mitenkään yllättänyt, että teini halusi jäädä kotiin. Mentiin siis Pasin kanssa kahden. Pasi hoiti lähdön yksin, koska satamassa ei tuullut yhtään. Airistollakaan ei oikein tuullut, joten ajelimme koneella. Orhisaaren jälkeen nostimme purjeet ja alkuun autoimme koneella matkantekoa. Vähän oli sateen uhkaakin ilmassa, mutta onneksi ne tummemmat pilvet olivat menossa eri suuntaan kuin me. Kun sitten alkoi vähän enemmän tuulemaan sammutimme koneen.

Loppumatka Näsbyhyn on melkoisen kapeaa ränniä, kyllä siinä periaatteessa purjehtia voi, mutta tuulikin vähän väliä tyyntyi. Tosin parhaimmillaan se tietty oli silloin kun rantauduimme. Valitsimme tokin suojan puolen laiturista.

Illan mittaan tosiaan kävimme nauttimassa sushit GrillCafe Skagenissa (herkkua oli) ja pelaamassa erän bingoa, kun sellainen mahdollisuus oli tarjolla. Mitään ei kyllä voitettu. Saunottiin myös ja minä kävin pariin otteeseen uimassa. Loppuilta sujui rauhallisesti omassa veneessä.

Joku oli pullottanut meidän valkkariin tröttviiniä ja allekirjoittaneella oli hieman heikko olo aamulla. Sain kuitenkin avustettua veneen irrotuksessa ja septin tyhjennyksessä. Matkan teko meni kyllä enimmäkseen vaaka-asennossa sitloodan penkillä.

Norsskatan eteläpuolella väylällä näimme ison harmaahylkeen, se nousi pintaan noin viiden metrin päässä meidän veneestä. Näimme siis vain yhden, mutta sillä oli selvästi halua esiintyä, se nimittäin sukelteli rauhassa väylällä eikä pelännyt yhtään purjeveneitä, joista suurin osa meni tuulettomuuden vuoksi koneella. Pitkän aikaa se esitteli taitojaan pinnallakin, eikä heti sukeltanut karkuun niinkuin yleensä. Valitettavasti emme kuitenkaan ehtineet kuvata kaveria.

Koko kotimatkan tulimme siis koneella mutta sehän johtui siis tuulettomuudesta eikä emännän väsymyksestä. Rantautuminen onnistui mainiosti takaa tulevan tuulen ansiosta.

Vasta- ja myötätuulessa

Lauantaina päästiin viettämään Pasin kanssa kahden laatuaikaa merelle kun kotona oleva teini kieltäytyi lähtemästä mukaan.

Kohteeksi valittiin Stenskär, jossa emme aiemmin olleet käyneet. Lähdimme matkaan joskus 11 maissa ja heti Airistolla kävi selväksi että tuuli on vastainen. Ei oikein huvittanut alkaa kryssimään vastatuuleen joten koneajolla mentiin. Tein siinä sitten meille lounaaksi pussipastaa aikani kuluksi.

Stormälon kohdalla tuuli alkoin tulla jonkin verran sivusta, joten nostimme purjeet, hetkeksi. Loppumatkakin meni koneajoksi kun sitä vastatuulta vain riitti ja riitti.

Stenskärin laituri näytti varsin täydeltä sinne saavuttuamme. Huomasimme kuitenkin rannassa aivan laiturin kupeessa tilaa ja ajoimme sinne. Päästiin vielä kylkiparkkiin ja meidän toiselle puolelle mahtui sitten vielä yksi moottorivenekin hetken päästä.

Kävimme kiertämässä saaren luontopolun ja ihailemassa maisemia näkötornista. Minä kävin kävelykierroksen jälkeen meressä uimassa, olipas vielä lämmintä vettä. Ruuan teimme veneessä, kun ei täälläkään ollut grillipaikkaa. Tai oli paikka kalliolla jossa olisi voinut grillata jos olisi oma grilli.

Luontopolku oli erittäin selkeästi merkitty.

Illalla ihailimme auringonlaskua ja kuuta.

Sunnuntaiaamuna ei ollut kiire mihinkään. Siltikään ei nukuttu myöhään, nautittiin aamupalaa rauhassa ja tehtiin kotimatkareitti suunnitelmia. Sen verran muutimme reittiä edellisestä päivästä, että kiersimme Gullkronan editse. Näytti kyllä idylliseltä paikalta, sääli ettei ole enää vierassatamana.

No jos lauantaina oli vastaista niin sunnuntaina oli sitten myötäistä, lähes koko matkan. Isolla ja jennalla mentiin. Virsarina välillä. Yllättäen ohitimme muutaman isonkin purjeveneen matkan varrella.

Airistolle saavuttaessa tuuli tyyntyi niin paljon ja taivaalla oli myös melkoisen tummat pilvet, joten päätimme luovuttaa purjeiden osalta ja laskimme ne. Loppumatka sujui koneella, onneksi vain pari pisaraa vettä tipahti alas eikä alkanut sen kummemmin satamaan.

Kotimatkalla

Torstai aamuksi sovittiin Ukissa asuvan kaverin Johannan kanssa aamupala treffit Pakkahuoneen terassille. Laitoimme kellon soimaan ysiltä, kun oli sovittu että vohveleita mennään syömään 9:30. Jo ennen Johannan tuloa, meidät "bongasi" yksi blogimme lukija. Pasit jaarittelivat keskenään pitkät jutut veneistä, kun tällä isännän kaimalla on siis samanlainen vene kuin meillä. Selvisi sitten sekin asia että veneen tankkiin mahtuukin 100 litraa dieseliä. Hyvä tietää.

Aamupalalla istuttiinkin sitten pitkään ja hartaasti. Ukkonen nimittäin pääsi yllättämään ja vaikka vene oli siinä parinkymmenen metrin päässä kellään ei ollut haluja lähteä kaatosateeseen. No Pakkahuoneen terassilla palvelu pelasi ja saimme huovatkin lämmikkeeksi kun ilma hiukan viileni.

Sateen jälkeen aloimme laittelemaan venettä lähtökuntoon ja teimme lounasta. Suunnittelimme matkaa ja alustavasti päätimme että yövymme joko Lootholmassa tai sitten Velkuanmaalla.

Lähdimme noin kahden maissa liikkeelle. Septin tyhjennys ensin ja sitten koneella vastatuuleen aina Katanpäälle asti. Ennen Ströömille kääntymistä nostettiin iso ja fokka ja toivottiin että tällä kertaa ei ole vastatuulta Ströömille. Tähän asti joka kerta kun sen kautta on ajettu on ollut. No ei onneksi tällä kertaa. Samoilla purjeilla sitten jatkoimme matkaa ja aina tuulen hieman heikentyessä autoimme koneella. Sami oli jo aamusta asti ilmoittanut halukkuutensa kotiutua ihan Turkuun asti, joten ennen Lootholmaa päätimme että mennään sitten yhdellä legillä kotiin asti.

Tuuli jatkui mukavana ja Sami ajoikin venettä pitkät pätkät. Kapeimmissa kohdissa Pasi ohjasi ja tuulen hiipuessa autettiin taas koneella. Airistolle saapuessa tuuli alkoi jo tyyntymään, tosin kellokin läheni uhkaavasti puoliyötä. Hiukan ennen Sampansunttia laskimme purjeet ja nostimme kölin.

Tavaroiden pakkausta oli harrastettu kiivaasti pitkin matkaa ja kotisatamassa ei ollut oikeastaan enää muuta pakattavaa kun ruoka. Saimme purettua tavarat veneestä ja laitettua köydet ja purjeet pois reippaalla tahdilla. Kotona olimme puoli kahden aikaan.

Purjehdustuulia ja luonnon ihmeellinen maailma

Maanantaina jatkoimme matkaamme kohti Katavakaria. Säätiedotus ennusti ukkospuuskia ja lähtiessä kuulimmekin kaukaa ukkosen jylyä, mutta loppujen lopuksi ukkosta ei koko matkan aikana meidän kohdalle tullut.

Kaikki lossit eivät ole keltaisia

Alkumatkasta menimme koneella, mutta sitten satuimme osumaan sopivaan tuleen ja nostimme ison sekä fokan. Niillä pääsimmekin pitkät pätkät. Tuuli muuttui myötäiseksi ja fokka vaihtui jennaan, tällä set upilla loppumatka. Tuuli oli myötäinen koko loppumatkan.

Katavakarissa laitoimme veneen ankkuriin saaren edustalle, kun laiturin luona ja rannassa on liian matalaa. Onneksi Karilla on kumppari, joten kulkeminen onnistui sillä hyvin. Uimista, saunomista ja grillausta tuli harjoitettua.

Tiistaina tehtiin muonavarastojen täydennysretki (minä, Pasi ja Kari) Ukiin busterin kyydillä. Merimetsojen valloittama Urpoinen ennen Ukia on hyvä merikotkien havaitsemispaikka, näimmekin kotkia kolme kappaletta, olivat lounaalla. Illemmalla Kari sai korjattua kumpparin perämoottorin, joten Sinikin pääsi kunnolla päristelelmään, eikä vain sähkömoottorilla hissunkissun ajelemaan.

Illalla koimme vielä luonnon ihmeellisen maailman, kun hervottoman suuri heinäsirkka halusi välttämättä liittyä meidän seuraan mökin terassille.

Keskiviikkona nostimme sitten ankkurin ja suuntasimme kohti Pakkahuoneen vierasvenesatamaa. Tuultakin oli reippaasti, laitoimme pelkän jennan jolla matkanteko sujui hyvin. Matkalla näimme taas saman merimetsosaaren kohdalla kaksi kotkaa lounasta hakemassa. Illalla yritti kovasti ukkostaakin, mutta eipä se kauaa jaksanut sadella.

Kohti levätöntä merta

Kasnäsistä oli suunnitelmana siirtyä Helsingholmeniin. Sinne on niin lyhyt matka, että emme pitäneet kiirettä lähdön kanssa. Högsåran kohdalla nostimme purjeet ja tuultakin oli mukavasti. Sen verran paljon, että teimme pikapäätöksen jättää Helsingholmen väliin ja jatkaa matkaa tuulen mukaan, kohti Dalskäriä.

Ihan levätöntä ei ollut sielläkään, mutta paljon vähemmän levää kuitenkin. Uimme veneen perästä ja teinit ottivat fendarit pesuun ja kelluivat niiden kanssa laguunin toiselle rannalle asti.

Pääsimme vihdoin viimein grillaamaan ruokaa, eikä tarvinnut tuskitella veneen kuumuudessa, paitsi ne perunat. Dalskärin uusi grillipaikka on oikein mainio. Teimme myös loppulomaa eli ensi viikkoa koskevat suunnitelmat uusiksi ja päätimme lähteä Uudenkaupungin suuntaan, vaikkei sinne tällä lomalla pitänyt ehtiä. Mutta olemme kuulleet että siellä ei ole levää, joten se(kin) ratkaisi asian.

Sunnuntaiaamuna heräsimme kellon soittoon, suunnitelmana lähteä ajoissa kohti puolen matkan "krouvia" eli Iniötä. Matka sujui vaihtelevan hiljaisissa tuulissa. Ihan lopuksi kun tulimme perille Iniön  Norrbyn satamaan tuuli kyllä ihan riittävästi. Onneksi laiturilla oli avuliaita kanssapurjehtijoita, jotka näyttivät meille paikan valmiiksi.

Kävimme kaupassa ja sen jälkeen uudessa hienossa saunassa. Teineillä oli tiskivuoro, jonka jälkeen ruuanlaittovuoro olikin sataman kahvilan kokeilla, todella hyvät pekonihampurilaiset syötiin joka iikka. Viimeiset levälautat bongasimme Vandrockin tietämillä (nekin hyvin pieniä) ja sen jälkeen ei ole ollut levästä havaintoja.

Huomenna jatkamme kohti Katavakaria ja vietämme siis tulevan lomaviikon siellä suunnassa, ilman sen tarkempia suunnitelmia.

Utö - Kasnäs

Björköstä lähdimme suuntaamaan kohti Utötä. Päivä oli jälleen lämmin ja tuuleton. Koneajoa siis koko matka. Aivan loppumatkasta alkoi tuulla, mutta olimme jo niin lähellä, ettei enää huvittanut nostaa purjeita. Mitään mullistavaa  matkalla ei tapahtunut, paitsi että näimme ehkä hylkeen vähän ennen perille saapumista. Joku musta möykky meressä, joka ei ollut lintu.

Emme mahtuneet vierasvenesatamaan, mutta saimme paikan luotsiveneiden laiturista. Paikalla oli siis muutama muukin jälleen. Kaupassa käynti ja pieni tutustumisretki vierasvenesataman palveluihin. Meillä nimittäin alkoi olla pula vedestä ja pesullekin olisi ollut kiva päästä.

Utössä on kyltit puskille (Kaapeli ja Vesijohto)

Suihku olisi maksanut 10 euroa niiltä jotka eivät ole vierasvenesataman asiakkaita, ei kyllä selvinnyt edes kysymällä että oliko hinta per vene vai henkilö. Vettä kysyttäessä tuli vastaukseksi, että se on kallista ja maksaa, mutta emme saaneet siihenkään vastausta että mitä 16 litraa juomavettä olisi maksanut... Kaupaltakaan ei vettä saanut kuin pullosta / kanisterista eli ostamalla.

Illemmalla kiersimme vielä tutustumassa saaren nähtävyyksiin. Teimme myös päätöksen jatkaa matkaa sellaiseen kohteeseen josta saa varmasti vettä ja pääsee pesulle. Näin kohteeksi valikoitui Kasnäs.

Matka Utöstä Kasnäsiin on melko pitkä joten aamuksi laitoimme kellon soimaan ja jopa teinit jaksoivat nousta ajoissa ja olimme liikenteessä hyvissä ajoin kahdeksan jälkeen.

Nostimme purjeet heti ja koneen avittamana pääsimme muutaman tunnin ihan mukavasti eteenpäin. Sitten tuuli loppui jälleen kokonaan ja siirryimme taas jälleen kerran pelkkään koneajoon.

Kasnäsissä oli tilaa meidän saapuessamme ihan mukavasti, saimme paikan laiturin sisäpuolelta. Päädyimme ottamaan pelkän satamamaksun ilman kylpylää, kun ajattelimme että ainakaan saunassa ei ole ruuhkaa. Ei ollut ruuhkaa. No eipä kuulemma ollut miesten puolella löylyäkään sen puoleen. Kiuas ei toiminut kunnolla. Naisten puolen saunan löylyistä ei ole tietoa, kun Sinin kanssa kävimme vain suihkussa ja vilvoittelualueella.

Veneen vesitankin täyttökin oli oma pikku operaationsa. Meidän lähistöllä laiturissa oli 2 letkua, joista kumpikaan ei yltänyt veneelle asti. Ja veneen tankki oli siis aivan tyhjä. No Pasi meni sitten kysymään, että löytyykö jatkoa letkuun. Vastaukseksi tuli ensin, että siirtäkää venettä tankkauspaikalle... No ei todellakaan lähdetty siirtämään, kun juuri oli hyvä paikka saatu. No jostain löytyi letku ja saimme sitten vettä, emme tosin olleet ainoa vene, joka asiasta valitti.

Saunan jälkeen kävimme kaupassa täydentämässä ruokavarastoja. Ja koska emme (taaskaan) löytäneet grillipaikkaa, päädyimme ravintolaan syömään. Tai on täällä kaksikin grillipaikkaa, joista toinen ainakin oli lukossa ja missään ei kerrota, että ovatko paikat veneilijöiden käytössä. No ravintolaan meno ei ollut huono idea tällä kertaa, ruoka oli kaikkien mielestä todellä hyvää. Suosittelemme: Kasnäsin burgeria, Ribsejä ja sisäfilepihviä herkkusienikastikkeella ja perunatryffelipyreellä, eikä pizzakaan pahaa ollut. Palvelu oli nopeaa ja mukavaa.

Illalla jostain syystä kaikkia väsytti eli aikainen herätys vaati veronsa eikä jaksettu kovin myöhään valvoa.

Aspö-Nötö-Björkö

Lähtiessämme Brunskäristä teimme suunnitelman A ja B. A oli Aspö ja B Björkö. Matka Aspöseen oli lyhyt ja tuulta ei juurikaan joten koneajoksi meni. Satama näytti tupaten täydeltä mutta onnistuimme saamaan laiturin päästä "viimeisen paikan". Tulomme jälkeen meihin kiinnittyi vielä 2 venettä kylkeen ja yksi perään.

Saimme saunavuoron, joten tutustuimme saaristomeren toiseksi parhaaseen saunaan. Minä ja Sini kävimme uimassa ennen ukkosen tuloa. Saunan jälkeen pidimme hetken sadetta veneessä. Se tosin ei kestänyt kovinkaan kauaa.

Pasin kanssa tutustuimme saareen ja kävimme kävelemässä luontopolun. Hellettä piisasi ja yö oli tyyni.

Aamupalan jälkeen aloimme tehdä lähtöä. Ostin puodista meille mukaan sämpylää ja juuri savustettua siikaa.

Suuntasimme kohti Nötötä koska halusimme tankata ja käydä vähän kaupassa. Nötö oli melkoisen täysi, mutta laiturissa oli liikehdintää koko ajan, kun monella muullakin oli sama suunitelma eli kaupassa käynti. Söimme siinä sitten lounaan eli sen siian ja uusia perunoita. Tankkasimme ja lähdimme kohti Björkötä.

Nötön satama

Matkalla jopa tuuli niin, että saimme nostaa hetkeksi purjeet. Oli niin nössö tuuli kuitenkin että minä sain ajaa venettä.

Kun saavuimme Björköseen saimme huomata että sinne oli halunnut tulla moni muukin. Jouduimme jäämään melko kauas hyviltä reiteiltä, mutta kyllä siitä meidän kohdaltakin melko nopsaan järvelle pääsi. Ja mikä paikka. Vesi oli lämmintä ja kalliolla oli mukava löhötä ottamassa aurinkoa. Samantien päätimme että jäämme tänne vielä seuraavaksikin päiväksi.

Sisäjärven rantakallioita

Keskiviikko Björkössä valkeni kauniina ja lämpimänä. Olimme suunnitelleet kiertävämme luontopolun ja siitä sitten sen jälkeen uimaan. Luontopolku oli maisemiltaan mahtava ja säästä johtuen melkoisen hikinen kierrettävä. Sami toimi käärmebongarina ja näkikin niitä kaksi matkan varrella.

Björkön "satama"

Sisäjärvi korkeimmalta kalliolta kuvattuna

Uiminen maistui kierroksen jälkeen, sitten mentiinkin tekemään ruokaa veneeseen. Nuotiopaikka oli meistä kaukana, eikä siellä ollut puitakaan, joten grillausta ei voinut edes harkita.

Ruuan jälkeen menimme vielä Sinin kanssa uimaan järvelle ja ottamaan vähän aurinkoa. Sitä ei tosin sen enempää tässä ole tarvinnut matkan varrella ottaa, sen kun pistää bikinit päälle kun purjehditaan. Veneessä tarkenee merelläkin melko vähissä vaatteissa. Illalla Sami vielä koetti virvelillä kalaonneaan, mutta sai vain kokemusta. Meri oli Björkön laguunissa tyyni ja melko puhdas, että siinäkin olisi voinut uida, toisin kun tällä hetkellä muualla saaristomeressä.