Turun vierasvenesatama

Kesäloma päätettiin Aurajokirantaan. Eipä ole koskaan tullut Turussa veneellä käytyä kun se on niin lähellä. Nythän syynä oli se, että siinä on hyvä nukkua kun on käyty Kakolan ruusussa syömässä. Hirvensalosta ajeltiin aurinkoisessa säässä noin puolitoista tuntia. Olimme varanneet paikankin varalti etukäteen, jos vaikka on ruuhkaa. No aika täyttä oli, ehkä olisi mahtunut ilman varaustakin. Päivällä ohimenevien veneiden aallot hiukan haittasivat, mutta voin sanoa, että yöllä ei tippaakaan ollut lätkytystä. Ja oli kyllä kaupunkisatamaksi erittäin rauhallinen.

Satamassa oli hyvät tilat, vessat heti konttorin takana ja Pasi oli saanut koodit sähköpostiin edellisenä päivänä. Sauna ja suihkuosasto jäi tällä kertaa katsomatta kun ei ehditty. Paikan sai klo 14 alkaen ja aika lailla siinä main oltiin perillä. Meidän vene oli juurikin sopivan pitkä takatolpilla varustettuun paikkaan, joten rantautuminenkin onnistui hyvin. Ensin istuskeltiin veneessä nauttimassa kauniista kesäsäästä ja klo 17 meillä oli pöytävaraus Kakolan ruusuun. Pasin syntymäpäivälahja käytiin siellä tuhlaamassa pois.

Funikulaarikin toimi ja ravintolan ruokahan oli aivan törkeän hyvää. Otettiin pienet pidot viinien kanssa. Siitä sitten vatsat pullollaan veneelle, jonne tuli minun Turussa asuva kaveri Jaana. Oltiin sovittu, että voisi käydä vaikka terassilla. Käytiinkin sitten hämähäkkiterassilla juomassa kannullinen Aperolia ja kuuntelemassa kakkupoikia. Aika paljon oli porukkaa liikenteessä, joten päädyttiin suosiolla "jatkoille" veneeseen. Ei tosin jaksettu kovin myöhään ja Jaanakin taisi klo 23 maissa jo lähteä tyttären kyydillä kotiin nukkumaan.

Aamullahan olisi saanut nukkua pitkään, mutta eipä nukuttanut. Lähdettiin sitten hyvissä ajoin ajelemaan kohti Hirvensaloa ja kotiin kierrettiin Ikean kautta. Tässäpä ne meidän tämän kesäloman reissut on paketissa. Vielä on toki viikonloppureissuja tulossa.

Kapteeni mastossa ja illalla Seilissä

Perjantaina sitten Turkuun aamulla ja huoltohommiin. Kapteeni mastoon siis. Pasi kasasi itselleen tavarat mukaan ja minä sen sinne ylös sitten vinssasin. Olipahan homma, mutta uusi gps vastaanotin saatiin paikoilleen ja kesäloman purjehdukset saattoivat jatkua. Ennen lähtöä tyhjennettiin vielä septi. Ja koska kello oli jo taas vaikka kuinka paljon päädyttiin ajelemaan koneella Seiliin yöksi.

Moni muukin oli päättänyt ottaa Seilin kohteekseen, mutta mahduttiin kuitenkin laituriin. Käytiin maksamassa satamamaksu, johon kuului myös saunavuorot. Naisten sauna oli rantasaunalla ja uimaankin pääsi ihan rannasta, no kävin kerran, sen verran oli matalaa ja melko savista, että pohjaa ei oikein nähnyt ja ihan rannassa oli melkoinen kivi johon joku oli varpaansa satuttanut. Laituria siis kaipasin tähän saunarantaan.

Illaksi taas tyyntyi ja tuli ihan pläkä, no sehän tietysti on aina nukkumisen kannalta mukavaa niin ei loisku korvan juuressa. Lauantaina olikin suunnitteilla löytää mukava luonnonsatama kohteeksi partiolaisten kirjasta.

Kausi 2020 alkuun, siirto Salosta Brännskärin kautta Turkuun

Kevät se meni vilahtaen ohi ja hieman oli jo pelko, että näinkö se korona rajoittaa purjehdusharrastusta. Ainoa mikä sitä tuntuu rajoittavan on tietysti aika. Ensin tehtiin urakalla hommia telakalla, minä vähän vähemmän ja Pasi vähän enemmän ja saatiin kuin saatiinkin vene veteen ennen kesäkuuta.

Veneen lasku sujuin odotetun reippaasti tällä kertaa ihan iltapäivällä eli ei tarvinnut yötä myöden odottaa. Laskupäivä oli torstai 28.5. Turo ja Teppo olivat taas mukana auttamassa. Saatiin sitten samalla reissulla purjeet myös kiinni ja valmisteltua vene lauantain siirtopurjehdusta varten.

Perjantaina Sami ajoi toisen auton Turkuun ja Pasin kanssa tulivat sitten toisella takaisin. Pihassa kun on se kolme autoa nykyään niin lastattiin ne molemmat vielä täyteen tavaraa ja vietiin telakalle. Eväshommat osin ulkoistin Samille eli pizzan paiston. Itse tein sitten perjantaina vielä lohesta rieskarullia ja kaalisalaattia.

Yhdeksän aikoihin lauantaina päästiin starttaamaan. Aurinko paistoi ja tuulikin ihan mukavasti. Angelniemen jälkeen nostettiin purjeet ja loppumatka sujuikin purjehtien Brännskäriin asti. Välillä oli takamyötäinen ja välillä vähän sivusta. Loppumatkalla tuuli sen verran kovaa, että pelkän ison voimalla päästiin eteenpäin.

Brännskärissä oli laituri aivan täynnä, tai ainakin siltä se näytti. Kierreltiin siinä hetki kun yhden veneen kannelta heiluteltiin, että tulkaa tänne, siinä sitten kaksi purjevenettä teki meille tilaa väliinsä ja hyvin mahduttiin. Sanoivat että olivat katsoneet meidän veneen olevan sen verran pieni että mahdutaan hyvin siihen. Oli siellä kytiksellä käynyt pari isompaakin.

Satamamaksun maksamisen jälkeen Pasi pisti grillin tulille ja grillasi Samin kanssa meille kanaa. Minä vahdin perunakattilaa. Hyvin maistui ruoka ja Sami lähti sitten vähän kallioille kuvaamaan. Me nautimme auringosta veneen keulassa. Kuvausreissun jälkeen nuori mies päätti mennä uimaan, kun oli niin uhonnut. Keitettiin vähän kattilassa lämmintä vettä ja tehtiin ämpäriin suihkuvesi, tulipahan viime kesänä ostettu retkisuihku kokeiltua toimivaksi.

Uni maistui kyllä veneessä hyvin kaikille. Aamulla herättiin auringon paisteeseen. Toiset vähän vähemmän pirteinä kuin toiset. Vähän kyllä harmitti kun piti kotiinpäin lähteä, sen verran hienolta näytti keli. Kotimatka oli vastatuulta, minä nukuin salongin sohvalla ja perheen miehet hoitivat veneen ohjauksen Turkuun. Kotisatamassa tyhjennettiin vielä septi ennenkuin ajettiin vene omalle paikalleen. Siirto Turkuun sujui siis ongelmitta ja kausi 2020 on valmis alkamaan.

Juhannus 2019

Juhannus vietettiin tänäkin vuonna perinteiseen tapaan Karin ja Minnan kanssa Katavakarissa. Pääsimme liikkeelle jo torstaina aamupäivästä, koskapa minulla alkoi loma jos silloin ja Pasikin sai siihen vapaapäivän. Sami lähti mukaan ja koko päivä purjehdittiin. Välillä oli toki koneajoakin, mutta varsinkin viimeinen pätkä ströömin loputtua kohti Ukia oli melkoista haipakkaa.

Pasi osti meille täytettävän sup-laudan veneeseen, sitähän toki piti kokeilla. Juhannus meni mukavissa merkeissä, yhtään ei satanut ja oli kohtuullisen lämminkin. Lauantaina tuuli aamupäivällä, mutta se oli pientä viime vuoden myrskyyn verrattuna. Minä pulahdin meressä joka päivä.

Paluumatkalla pysähdyttiin Peterzenille yöksi, silloin sitten satoi illalla jonkun aikaa. Kotimatka maanantaina oli varsin lämmin, aurinkoinen ja myötätuulinen. Saattoi ehkä nenä hieman kärvähtää. Alunperin oli tarkoitus, että käydään vaan Turussa ruokaostoksilla ja jatketaan lomareissua suoraan, mutta Sami halusikin kotiin eikä meidän mukaan niin käytiin sitten viettämässä yö kotona ja Salossa kaupassa. No toisaalta tulipa siinä sitten ex tempore haettua pari laatikkoa mansikkaa pakkaaseen.

Tämän juhannuksen todelliseksi hittiruuaksi osoittautui grillifeta jota tehtiin aattona pihvin lisukkeeksi. Tässäpä ohje (5-6 hengelle).
2 pakettia fetaa (sitä kokonaista, ei pieniä kuutioita)
2-3 paprikaa
1-2 tuoretta chiliä
1 rasia kirsikkatomaatteja / helmitomaatteja
mustapippuria
öljyä (tavallinen rypsiöljy toimii oikein hyvin)
Pilko paprikat sopiviksi paloiksi foliovuokaan, mausta pippurilla
Laita päälle feta sekä fetan päälle pieneksi pilkottua chiliä
Lisää tomaatit fetan ympärille, mausta pippurilla
Valuta kaiken päälle öljyä ½ - 1 dl
Grillaa epäsuoralla lämmöllä 200-220 °C noin 30 min.
Ja eikun nauttimaan, kuvaa ei herkusta saatu, se kun hävisi parempiin suihin alta aikayksikön.

Kevään siirtopurjehdus

On näköjään jäänyt tekemättä postaus syksyn siirrosta, mutta eipä siitä mitään mainittavaa olekaan, koneajoa vastatuuleen perinteisesti se reissu. Helmikuussa käytiin messuilemassa ja sieltä tarttui mukaan uusia hanskoja sekä minulle kengät. Vene pysyy edelleen samana, mitä nyt kaikkia uusia fiksailuja on siis tehty.

Vene meni veteen torstaina 24.5. perinteisin menoin, Turo ja Teppo olivat auttamassa. Saatiin homma pakettiin yhdeksän maissa illalla ja perjantaina sitten töiden jälkeen toinen auto Turkuun. Osa tavaroista oli saatu veneelle jo torstaina, Pasi vei perjantaina lisää kauppareissun jälkeen kun minä jäin kotiin tekemään eväitä. Lauantaiaamuna sitten loput mukaan.

Minä järjestelin venettä varmaan Angelniemeen saakka. Kävin välillä ottamassa kuvia ja ohjaamassa venettä kun Pasi sääteli sisällä jotakin. Tällä pitkällä ajopätkällä testattiin sitten ensimmäisenä uusi ruoripilotti. Hyvin se pelitti.

"varaplotteri"

Mr Pilot

Oltiin ajateltu että vietetään ihan perinteinen siirtopurjehdus ja mennään yöksi Dalskäriin. Näin me teimmekin. Purjehdustuulia ei oikein osunut meille, mutta onneksi sentään Kihti Two Star kilpailijoille osui. Ihmettelimme nimittäin Höglandia lähestyessämme, että ompas täällä nyt ruuhkaa. Osuimme siis keskelle mitä parhainta kisaa. Pitihän sieltä sitten yksi tuttu venekin bongata eli Kaminamikin oli kisassa mukana. Ja tulosten perusteella ovat näköjään voittaneet kisan.

Dalskäriin saapuessamme siellä oli yksi moottorivene, mutta sekin siitä sitten lähti aika pian meidän rantauduttuamme, joten saimme olla ihan yksin siellä. Rantautuessa olikin sitten vuoro testata toista uutuutta eli ankannokkaa ja uusia keulaportaita, hyvin toimivat nekin.

Minä kävin lämpimän sään innoittamana uimassa, tästä ei onneksi ole kuvatodisteita. Sen jälkeen suuntasimme kuohuviinipiknikille nauttimaan auringonpaisteesta. Metsäpalovaaran vuoksi ruuanlaittoon käytettiin omaa grilliä. Kyllä muuten maistui hyvälle ruoka ulkona. Loppuilta kului vaan ihan fiilistellessä kesän ensimmäistä reissua.

Yllättäen nukuttiin molemmat hieman huonosti. Kuunneltiin jääkaapin käyntiääniä ja tuulen kääntyessä myös veden liplatusta. Aamulla tuulikin sen verran että ei puhettakaan aamupalan nauttimisesta kannella tai aamu-uintia. Puuroon tarkoittamani rahkakin oli yön aikana päätynyt pakastimeen ja tietysti jäässä, ei ihan niin riemukas aamupalahetki tämä.

Päästiin melko kovasta tuulesta huolimatta kuitenkin mukavasti irti rannasta. Pilotti pistettiin ajamaan alkumatkaa ja Pensarin pohjoispuolelle tultaessa päästiin jo virittelemään purjeitakin. Purjeilla mentiin Stormälon tietämille, sen jälkeen alkoi kryssiminen hiipuvassa tuulessa jo kypsyttää että siirryttiin koneajoon. Pilottia testattiin vendoissa, mutta vielä taitaa olla vähän säätämistä tuulimittarin kanssa.

Vene saatiin turvallisesti Hirvensalossa telakan rantaan omalle paikalleen. Reissu oli oikein onnistunut ja kaikki uudet asiat (pilotti, ankannokka+portaat sekä uudet köydet) toimivat. Tästä on hyvä jatkaa kesän reissuja.

Tuuleton kotimatka

Sateen jälkeen on poutasää, kuten laulussakin sanotaan. No kyllä ilta meni sadetta pidellessä, mutta aamulla taas paistoi. Lähdettiin kohti Turkua pienessä aamu-usvassa. Sääkin siitä selkeni ja purjeet tuli nostettua. Myötäistäkin oli ja taas spinnu keulalle. Hetken meni mukavasti mutta sitten iski pläkä. Melkein tunnin verran jaksettiin odottaa, että josko... no ei tullut tuulta joten purjeet pois ja kone käyntiin.

Loppumatka sillälailla, eipä siitä sen enempää. Tätä runoillessa on saatu gastikin kotiin ja huomenna lähdetään. Suuntana meillä on Viro. Todennäköisesti päivitykset tulevat sieltä sitten jälkijunassa.

Kevään telakka puuhastelut

Vene on jo vesillä ja on aika paljastaa mitä telakalla tehtiin.

Viime syksynä pohjaa pestessä löytyi yksi pikku projekti, nimittäin kölin uudelleen maalaus, maali irtoili sieltä täältä painepesurin veden mukana. Keväällä sitten hionta epäkeskokoneella 40 paperilla karheaksi, kuoppien kittaus ja epoksipohjamaalia 4 kerrosta plus pari kerrosta myrkkymaalia. Vanhat maalit ja lyijykölin hapettumat lähti helposti karkealla paperilla ja siivottavaakaan ei tullut kun liitin hiomakoneeseen imurin.

Monennäköistä pienempää kunnostusta ja määräaikaishuoltoa tuli tehtyä mutta eipä niistä sen enempää.

Varsinainen iso projekti oli veneen ikkunoiden vaihto, viimevuonna siis harjoittelin yhdellä ja totesin että pitää keksiä jotain fiksumpaa millä jyrsii ja ohjaa jyrsintä. Talvella sitten tein ohjurin ja jyrsimelle telineen millä pystyy jyrsimään lähes kaikki ikkunat veneestä irti. Ai miksi pitää jyrsiä, no kun valmistaja on suuressa viisaudessaan mennyt laminoimaan plexit lasikuituun kiinni. Mistä plexi on vielä kiinni niin se ei muuten nätisti irtoa kuin jyrsimällä. Lähes kaikkien plexien kulmat oli irti ja niistä sitä vettäkin sateella tuli veneeseen. Lisäksi kaikki plexit oli ulkopinnalta pienellä säröllä ja harmaantuneet niin että niistä ei näkynyt kunnolla läpi.

Jyrsimen uusi teline.

Jyrsimen ohjauskisko

Jyrsintä lisälaite toimi loistavasti, ohjauskisko siis pultattiin suoraan irrotettavaan ikkunaan ja sen jälkeen jyrsimellä noin 2...3 mm kerralla jyrsintää kunnes oltiin juuri ja juuri pleksin ja lasikuidun rajalla. Johtuen jyrsimen koosta ja saatavilla olevista teristä käytin vain 8mm spiraalijyrsinterää, sillä muovilastu nousee pois urasta ja koneesta ei lopu teho, kierrosluku pitää olla melko alhainen ettei muovi ala sulamaan. Pieni terä tarkoittaa myös kolmea kertaa reunan suunnassa ohjurin siirtoa. Hyvä puoli oli, niin kuin ajattelinkin, että upotuksen reunan pystyi jyrsimään niin ettei se vaurioidu enempää.

Jyrsin kiskolla ja valmis jyrsintään

Muutama jyrsintä jo tehty.

Muovipurua tuli pari 30 litraista imurisäkillistä, ja sitä on todellakin pakko imuroidan pois vähän väliä, se on todella liukasta kannella ja työskentely tulee vaikeaksi kun ei pysy pystyssä.
Eikä näköjään tule vanhuus yksin, oli pakko investoida kunnon työhousuihin johon sai isot polvisuojat, muuten ei olisi tullut mitään tai ainakin olisi polvet risat.

Kun ikkunat oli irti ja uudet tilattu, ryhdyin tasoittelemaan huulloksen pohjaa ja korjaamaan topcoatissa olevia hiushalkeamia, niitä oli muutamassa nurkassa. Nurkissa oli pientä delaminoitumista ainakin topcoatin osalta, joten niihin meni tasoitetta. Tasoitteena käytin epoksitasoitetta, koska se on vesitiivistä ja tarttuu lasikuituun lujasti.

Kun uudet plexit vihdoin ja viimein saapui, koesovitus ja muutamasta kohdasta piti vielä niitä hienosäätää ja tehdä kaikkiin pieni pyöristys ulkoreunaan. Pyöristyksellä häivytetään tasoeroja ja ikkuna kestää paremmin kolhuja reunaan eikä lohkea niin helposti. Uudet ikkunat tuli noin 1 mm ulommas kuin vanhat, pohjalla on taas kaksipuoleinen 3M VHB teippi ja reunat on saumattu ulkopuolelta mustalla Simson / Bostik MSR massalla.

Kaksipuoleinen teippi paikallaan

Ikkunat teippien varassa.

Massat laitettu, seuraavaksi teippien poisto.

Kannattiko? No ehdottomasti, tuli omasta mielestä siistit ja ennen kaikkea tiiviit sekä myös jatkossa tiivistyksen voi, jos tarvetta on, uusia. Ikkunat on aiempaa suuremmalla tummennuksella koska ikkunapintaa on paljon ja vene lämpeni auringonpaisteessa nopeasti sietämättömän kuumaksi, ainakin parin aurinkoisen päivän perusteella tällä on vaikutusta.