Vihdoinkin vesille: siirtopurjehdus ja talkoohommia

Meillähän on ollut vähän niinkuin perinteenä saada vene vesille äitienpäivänä. Tänä vuonna se ei oikein onnistunut edellisessä postauksessa kerrotun ikkunaremontin vuoksi. Olimme kuitenkin päättäneet pitää lomapäivän helatorstain jälkeisenä perjantaina, joten helatorstaihin tähdättiin. Pasi oli varannut laskupäiväksi keskiviikon, mutta yllättäen vene menikin veteen jo maanantaina. Harvemmin sitä facebookista lukee, että vene on vedessä kun itse istuu kotona... No tästä johtuen pääsimme valmistelemaan siirtopurjehdusreissua jo tiistaina ja keskiviikkona oli hyvin aikaa viedä taas toinen auto Turkuun ja käydä kaupassa.

Helatorstai aamuna siis lähdettiin kohti seuran paikkaa Glennarsia. Lähdimme kahdestaan matkaan kun Samilla oli koeviikko kesken ja perjantaina myös koepäivä. Koska meillä oli siis runsaasti aikaa eli sunnuntaihin saakka tehtiin siirtopurjehdus tosiaan pidemmän kaavan mukaan. Ensimmäinen jännitysmomentti olikin Strömman kanava Kemiössä. Menimme siitä läpi ensimmäistä kertaa. Ja soitimme sinne aivan liian aikaisin. Kartassa lukee että 15 minuuttia ennen, mutta seuran konkarit sanoivat ettei kannata soittaa ennenkuin näkee sillan. No seuraavan kerran tiedetään. Muuten itse reissu sujui leppoisasti. Förbyn kohdalla pystyimme nostamaan purjeet ja Taalintehtaan väylälle käännyttäessä ne piti laskea, koska vastatuuli ja olimme jo niin lähellä Glennarsia merkitsemättömällä väylällä ettei riskejä otettu.

Kovasti olivat Glennarsissa saaneet uutta aikaan sitten viime kesän. Saunamökille on tulossa hieno terassi ja pesupaikka ja kalliolle rakentuu hirsitupa, johon tulee myös hieno iso terassi. Torstain talkoot alkoivat olla aika lailla ohi meidän saavuttua, joten seurustelimme sitten naapuriveneessä ja kun sauna lämpeni niin sitten sitten porukalla. Kävin uimassakin kolme kertaa, vesi oli ehkä 8 asteista. Sauna jälkeen grillattiin ja vielä vähän jatkettiin iltaa toisessa naapuriveneessä.

Meillä oli alunperin tarkoitus jatkaa matkaa jo perjantaina, mutta vähän pitkäksi menneestä illasta johtuen allekirjoittanut halusi harrastaa nukkumista suurimman osan päivää ja Pasi meni sitten reippaana auttamaan talkoissa. Illemmalla laituriin alkoi saapua enemmänkin porukkaa kun seuraavana päivänä olivat lähdössä Hankoon karvalakki-eskaaderille. Me emme osallistuneet kun sunnuntaina olisi ollut sitten pitkä päivä Hangosta Turkuun. Illalla jälleen saunottiin telttasaunassa ja seuraavan aamun aikaisesta herätyksestä johtuen kukaan ei tainnut haluta istua iltaa kovin myöhäiseen.

Lauantaina kun toiset starttasivat eskaaderille niin mekin lähdimme samaan aikaan jatkamaan matkaa. Alunperin ajattelimme menevämme Dalskäriin, mutta päädyimme kuitenkin Helsingholmeniin kun siellä kerran tilaa oli. Lauantainakin tuulta oli mukavasti ja purjeilla pääsimme koko matkan, alun väylätöntä reittiä lukuunottamatta. Satamassa sitten grillattiin ja käytiin vähän kävelyllä, saunaa ei taaskaan saatu, eikä hevostakaan näkynyt tälläkään kertaa. Illalla katsoimme läppäriltä ruudusta vain elämää Samun päivän jaksot ja sitten uni maittoikin jo.

Sunnuntai valkeni kauniina mutta aika kylmänä. Puettiin sitten kunnolla päälle ennen lähtöä. Kävimme siinä sitten lähtiessä vielä septin tyhjentämässä. Oli kyllä niin kirkasta vettä että pohjaan näki todella helposti. Siitä sitten lähdimme purjehtimaan kohti Turkua. Tuulta oli jälleen mukavasti ja muita veneitä paljon liikenteessä. Matka sujui joutuisasti ja kokonaisuudessaan pitkä viikonloppu oli oikein mukava. Purjeiden nosto ja laskut sekä rantautumiset ja lähdöt sujuivat mallikkaasti.

Ikkunaremontista vielä, nyt niistä näkyy oikeasti läpi sisältäkin.