Purjehtien lomanviettoon saaristomerelle

Aloitimme 2 viikon lomapurjehduksen suuntaamalla Verkaniin. Valitsimme kaupallisen sataman siksi, että saisimme septitankin tyhjäksi ennen saaristomeren kansallispuistoon siirtymistä.

Lauantaina starttasimme matkaan. Jo Airistolla saimme huomata, että tuulta ei ole nimeksikään eli koneajoksi meni alkumatka. Orhisaaren tietämillä päätimme ottaa käyttöön Plan B:n eli käänsimme nokan kohti Nauvoa. Siinä sitten lilluimme levälautalla hiljakseen eteenpäin. Nauvossa oli lievästi sanoen täyttä, mutta saimme paikan laiturin päästä kun laitoimme ankkurin veteen. Sekään ei kyllä pitänyt, mutta onneksi satamaopas auttoi kumipaatillaan ja pysyimme yön mukavasti paikoillamme.

Loman aloituksen kunniaksi kävimme syömässä Strandbo hotellin ravintolassa. Burgeri oli valitettavasti loppu, joten Sinin oli tyytyminen kanaan, miehet söivät pihviä ja minun annos päivän kala oli siikaa, ja vissiin pöydän paras ruoka. Hinnat eivät olleet huippukorkeat, mutta eipä ruuan tasokaan päätä huimannut, paitsi se siika.

Illalla oli turvallinen olo kun satamassa oli ambulanssi, meripelastuksen vene sekä rajavartiolaitoksen partiovene. Sini ja Pasi kävivät tutustumassa meripelastuksen veneeseen ja ambulanssikuskeihin.

Yö oli kuuma ja levoton, jossain veneessä pidettiin "pikku" bileitä aamuyön tunneille asti.

Sunnuntaiaamu valkeni kauniina ja lämpimänä. Aamupalan sai nauttia kannella auringonpaisteessa. Teinien herättyä lähdimme jatkamaan matkaamme kohti ensimmäsitä luonnonsatamakohdetta eli Stora Hästötä.

Nostimme purjeet melko pian lähdön jälkeen, tuulta tosin ei ollut paljoa. Välillä tuuli loppui kokonaan ja jouduimme koneilemaan osan matkaa. Teinit ottivat aurinkoa ja kalastivat. Ennen Korppoon losseja Sini halusi kokeilla veneen perässä roikkumista vauhdissa (noin 3 solmua). Ja ilmeisen hauskaa oli.

Korpoströmin jälkeen meidät yllätti raikas kesäsade joka ei onneksi kestäyt kauan. Suuntasimme kohti Stora hästötä jälleen läpi levälautan, myös saaren rannassa oli pelkkää levää, pohjaan ei näkynyt ollenkaan, joten tulimme siihen tulokseen että tänne emme jää, koska kyseessä oli meille tuntematon ranta ja syvyyslukemat alkoivat madaltua liikaa, eikä pohjaa pystynyt levän vuoksi tähystämään.

Seuraavana taas plan B eli Brunskär. Pääsimme saaren laituriin juuri ennen ukkosmyrksyn puhkeamista. Paha vain, että ankkuri ei pitänykään ja hetkessä oli "tilanne" päällä. Keskellä ukkosmyrskyä kaamessa kaatosateessa sitten kolmesta purjeveneestä tulleiden apujoukkojen voimin saimme veneen laiturin päähän kylkikiinnitykseen turvallisesti. Kiitos kerran vielä näille merten ritareille, jotka myös kaatosateessa kastuen meitä auttoivat. Sen jälkeen kuivattelimme itseämme ja joimme kupit kuumaa. Ukkosrintaman hävittyä teimme ruokaa ja laittelimme kastuneita vaatteita ja pyyhkeitä kuivumaan.

Päivällisen jälkeen kävimme tutustumassa saaren merkittyyn kävelyreittiin, joka johti länsirannalle. Mukava oli kävellä itikoiden seurassa sateen raikastamassa illassa.

Pia