sunnuntai 4. elokuuta 2013

Spinnu harjoittelua

Meillä on siis veneessä myös spinnu eli spinaakkeri (suuri myötätuulipurje), mutta se on toistaiseksi jäänyt kokonaan käyttämättä "mukamas" sen vaikeuden takia...

Eilen lähdettiin Pasin kanssa kahdestaan purjehdukselle ja otettiin se spinnu sieltä varastosta mukaan. Tuulta oli luvattu sopivasti ja ajateltiin, että jossain kohtaa matkaa se on taatusti myötäinen ja sitten harjoittellaan!

Päivän lounas, nautittiin vauhdissa.
No lauantain tuulet eivät sitten olleet sopivia, nostettiin me hetkeksi purjeet ettei mennyt ihan koneajoksi koko matka. Dalskäriin saavuttiin suunniteltua nopeammin. Täyttä oli mutta hyvin mahduttiin ja rantautuminen sujui hyvin rannalta tulleiden apujen myötä.

Toiset ne ajoi spinnulla lauantaina

Loppupäivä jatkuikin upean aurinkoisena, kierrettiin saarta ja tehtiin hyvää ruokaa, istuttiin iltaa siinä kannella ja välillä Pasi kävi avustamassa saapuvia veneitä rantautumisessa.


Kello yhdeksän aikaan illalla eräästä purjeveneestä kuului "iltasoitto". Todennäköisesti se oli klarinetti, oli kyllä hienon kuuloista aivan tyynessä kesäillassa kun se soi ja soitto kaikui vielä kallioista. Lipunlaskun aika.


Aamulla heräilimme auringonpaisteeseen. Aamupalaa nassuun ja menoksi. Lähtö onnistui melkein hyvin, vähän meinasi mulla on suunta hukassa mihin kääntää kun Pasi nosti ankkuria.

Nostimme purjeet (ison ja jennan) ja päääsimmekin hyvää vauhtiin, tuultakin oli kivasti. Välillä tuuli kuitenkin tyyntyi melkoisesti ja matkanteko takkusi.


Airistolle päästyämme, päätimme että nyt kokeillaan. Purjehdus toiseen reunaan ja Pasi virittämään köysiä. Spinnun nosto jennan suojissa ja hienostihan se nousi. Toki yksi ihminen lisää ei olisi ollut pahitteeksi, kun minä ohjasin niin Pasi joutui vähän juoksemaan köysien ja purjeen kanssa. Hienosti jiipattiinkin spinnulla kun piti kääntää suunta kohti kotisatamaa.
Ai se on tuon näköinen...
Spinnulla sitten niin pitkälle kun päästiin ja se lasketiin ison suojissa. Tässä vaiheessa ne ylimääräiset kädet olisivatkin olleet tarpeen kun mun piti hoitaa kaksi narua sekä ohjaus kun Pasi meni laittamaan purjeen pussiin. Saatiinpa sitten vielä vesisadekin niskaamme ennen kotirantaa.

Rantautuminen ei onnistunut ihan putkeen, sain kyllä takatolpan hyvin, mutten ehtinyt etuköysiin kun oltiin jo pahki laiturissa, oli vähän vauhtia liikaa, vaikka yritin kyllä huuhdella että nyt sais hiljentää aika paljonkin. No onneksi laituri on puuta ja veneeseen ei tullut kolhuja.

Köysihässäkkä
Vielä jennan viikkausta, tavaroiden pakkausta ja köysisulkeiset ennen kotimatkalle lähtöä.

Opettavainen reissu, ei spinnuttelu ollutkaan niin vaikeaa kun luulimme. Spinnu jäi veneeseen odottamaan uusia reissuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti