Tuulinen siirtopurjehdus

Alunperin meidän oli tarkoitus siirtää vene vasta viikon päästä Saloon, mutta kun myrskyn jälkeen oli luvassa reipasta tuulta ja sopivasta suunnasta eli lännestä niin aikaistimme siirtoa.

Lauantai aamuna lähdettiin. Jo satamassa oli selvää, että nyt tuulee ja kunnolla. Lähtö oli haasteellinen ja kauden eka ja vika MOB (man over board) tilannekin nähtiin. Tiputin nimittäin keksin veteen, onneksi itse pysyin veneessä. Meillä on satamassa sivutukena köysi laituripaikan toisella laidalla ja nyt sitä tarvittiin. Pidin keksin avulla köydestä keulaa suorana lähdössä ja loppumetreillä en saanutkaan sitä irti, joten mereenhän se tippui. Saimme sen onneksi pelastettua merestä mukaamme.

Ajelimme moottorilla vastatuuleen kohti Airistoa ja Pasi laitteli purjeita nostokuntoon. Iso oli tarkoitus nostaa heti reivattuna ja fokka perään. Rajakarille meidän kanssa samoihin aikoihin sattunut Finnlines muutti suunnitelmaa sen verran että nostettiin vain fokka ja avustettiin koneella.

Toisaalta hyvä valinta kun oli tarkoitus pysähtyä huoltotauolle Airisto strandiin. Länsituuli osuikin todella suoraan Airisto strandin satamaan. Saimme kuitenkin itsemme nätisti laituriin ja Pasi vaihtoi kölin hydrauliikka öljyt ja keittelimme kahvit. Suunnittelimme tyhjentävämme septin, mutta onneksi Pasi kävi kysymässä ennenkuin edes yritettiin vaihtaa laituria, septi ei nimittäin toiminut. No tästä satamasta lähtö ei sitten mennytkään ihan putkeen. Olimme melko leveässä välissä, joka oli tarkoitettu kahdelle veneelle, yksin. Koska tuuli niin kovaa keulasta, tuuli käänsi meidät poikittain siihen väliin eikä oikein mahduttu. Oman veneen perä ja keula vähän kolisivat laituriin, onneksi saimme väistettyä viereisessä välissä olleen veneen. Muillakin tosin näytti olevan vaikeuksia, yksi iso purkkari yritti rantautumista mutta kun ei onnistunut kovan tuulen vuoksi niin lähti samantien pois.

Heti satamasta päästyämme nostimme sitten ison kahteen reiviin ja fokan eteen. Tällä setupilla pääsimmekin todella pitkälle. Hieman Paraisen kohdalla jouduimme kapeikoissa auttamaan koneella, kun tuuli hetkellisesti hävisi lähes kokonaan. Kovimmat puuskat päivän aikana olivat n 17 m/s ja keskituuli varmastikin 11 m/s. Suurin nopeus hetkellisesti 8 solmua edellä mainituilla purjeilla myötätuulessa mutta ilman myötäaaltoa.

Rungonsalmen sillan jälkeen tuuli taas tyyntyi ja päätimme laskea purjeet. Hetken päästä nostimme kuitenkin fokan takaisin menoa auttamaan kun tyyntyminen olikin vain hetkellinen. Pääsimme Angelniemeen asti, siis Kokkilan lossille purjeilla. Kerrankin näin, että ei ollut vastatuulta tai bläkää siirtopäivänä. Sitten oli pakko laskea fokkakin ja nostaa köli kun viimeinen kapeikko kohti Saloa on todella matalaa.

Kerrassaan mahtava purjehduspäivä näin kauden päätteeksi. Telakalla vielä kannettiin siellä odottavaan autoon tavaroita ja tänään sunnuntaina haettiin toinen auto Turusta ja lisää tavaraa pois veneestä. Pasi kävi vielä iltapäivällä ottamassa ison alas ja puomin pois. Ensi keskiviikkona on sitten veneen nosto vedestä.

Halikonlahdelle näkyvät märyn uudet "maamerkit"

Eräänä sumuisena aamuna

Lauantaina oli kello soimassa jo seitsemältä. Suunnitelmissa ehtiä Verkaniin ajoissa, että saa hyvän paikan laiturista. Arvelimme, että porukkaa olisi tulossa ribs-buffetista nauttimaan. Teinikin lähti mukaan ribsejä syömään.

Yhdeksän jälkeen kotisatamassa kuuntelimme ruotsinlaivojen sumutorvia ja olihan sitä sumua alkumatkasta kyllä. Ruotsin paatit ehtivät mennä mutta Finnlines tuli vielä hiljalleen sumusta. Meillä oli koko matkan kohti Verkania tiedossa vastatuulta. Päädyttiin koneajoon eikä edes alettu kryssiä, juurikin aikataulun vuoksi. Hyvä valinta sen huomasimme perillä.

Sieltä se Finnlinesin laiva tulee, niinkuin näkyy.

Saavuimme Verkaniin puoli kahden maissa. Muutama vene oli jo kiinnittyneenä laituriin ja vastapäisistä moottoriveneistä annettiin apuja tasapuolisesti kaikille saapuville. Meidän tulon jälkeen alkoikin se varsinainen saapumisrumba. Viiteen menessä laituri aivan tupaten täynnä ja muutama vene joutui laittamaan tankkauslaituriinkin kiinni.

Meidän oli tarkoitus mennä saunaan heti viideltä, mutta sama ajatus oli monilla muillakin. Menimme sitten vähän myöhemmin, kun meillä ei sinällään ollut kiire, pöytävaraus oli kello kahdeksaksi. Menimme ravintolaan jo puolelta, ajatuksena että juomme vaikka yhdet siinä baaritiskillä, no eipä tarvinnut päästiinkin heti pöytään. Ja iloinen yllätys oli että juoma kuului buffetin hintaan. En muista että sitä olisi missään mainittu, mutta hyvä niin.

Ja ne ribsit  oli aivan törkeän hyviä. Taidettiin jokainen syödä hieman liikaa. No eipä tarvinnut ottaa jälkkäriä. Kovin kauaa ei jaksettu syönnin päälle istua ravintolassa joten menimme veneelle. Päivän pituus alkoi unettaa ja aika pian kävimmekin nukkumaan.

Sunnuntai aamuna ei sumua näkynyt. Pääsimme aamupalan syötyämme lähtemään kotimatkalle puoli yhdentoista maissa. Isolle väylälle päästyämme saimmekin nostaa ison ja spinnun. Tuuli oli myötänen koko matkan tänään, joten spinnulla mentiin.

Airistolle saavuttaessa sössimme jiipin ja spinnu meni solmuun ihan kunnolla. Siinä meni tovi jos toinen sitä selvitellessä ja spinnua nostaessa ja laskiessa se otti vähän kylpyäkin meressä. No saimme sen lopulta selväksi ja uudelleen ylös ja vetoon. Lähestulkoon rajakarille asti spinnuttelimme. Onneksi Sami tuli kannelle jelppimään purjeiden laskussa, joten saatiin spinnukin nätisti alas. Myös laituriin ajo onnistui hienosti, kovasta sivutuulesta huolimatta.

Aurinkoinen syysviikonloppu

Viime viikonloppunahan olisi ollut mitä hienoin purjehdussää, mutta allekirjoittaneen flunssa jätti meidän veneen laituriin.

Nyt päästiin sitten lauantaina vesille. Suuntasimme Pähkinäisiin. Menomatkalla ei pahemmin tuullut. Nostimme kuitenkin purjeet ja koneavusteisesti matkasimme.

Päivän kohokohta taisi olla merikotka. Yleensä niitä "näkee" vain kaukana taivaalla liitelemässä, tämä yksilö meni meidän ohi läheltä, kamerakin oli käden ulottuvilla mutta kotka nopeampi.

Perillä Pähkinäisissä olimme klo 14 tienoilla, tilaa oli, saimme paikan siltä puolen laituria kun halusimme (yöksi tuulen suojaa), tosin sillä ei loppupeleissä ollut mitään väliä kun illalla oli ihan tuuletonta. Saunaa ei saatu, kun tuoltahan voit puhelimitse varata vaikka vuoden etukäteen sauna-ajan... No ilmankin tultiin toimeen.

Ruoka laitettiin veneessä, kun ei jaksettu lähteä rahtaamaan grilliä katokseen asti. Naapuriveneestä kyselivät kiinnostuneina grillistä. Tehtiin bataattia, paprikaa, halloumia ja kanan sisäfileitä. Maistui. Itikoita tosin oli ärsyttävän paljon.

Illalla yritettiin istuskella sitloodassa ja odotella näkyisikö revontulia, mutta ne itikat ajoi meidät sisätiloihin. Ei sitten jaksettu valvoa edes puoleen yöhön, että olisi ollut edes jokin teoreettinen mahdollisuus nähdä ne revontulet.

Aamulla nukuttiin pitkään, ainakin meidän mittapuun mukaan eli yli kasiin. Aamupalan jälkeen lähdettin ihan plägässä kotia kohti. Tyhjennettiin septi, kun siinä lahdella on se kelluva paikka.

No sitä tuulta ei ollut, keskityttiin nauttimaan auringosta ja maisemista.

Ensi viikonloppuna suunnataankin sitten Verkaniin, kun siellä on tiedossa ribs-buffet. Sitä odotellessa.

Muinaistulien yö Brännskärissä

Minä en ollut vielä meidän purjehduskesien aikana päässyt kertaakaan viettämään muinaistulien yötä merellä. Viime vuonna oltiin isännän kanssa molemmat kipeitä ja sitä edellisenä vuonna oli äijien reissu siihen aikaan.
No nyt sitten päästiin suunnittelemaan tämän vuoden reissua.

Päädyttiin Brännskäriin lähinnä siksi, että siellä ei kesän aikana tullut käytyä ja tiesimme paikan kuitenkin mukavaksi yhdenkin käynnin perusteella. Ja matka oli sopivan lyhyt että lauantainkin ehtii paikan päälle ja tuuletkin ennusteen mukaan suotuisat.

Kun starttasimme Turusta oli satamassa melko tuuletonta. Airistolla saimme nostaa ison ja jennan joilla ajelimme koneella avustaen etiäpäin. Matkalla näimme yhden saksalaisen sotilasveneen ja todella paljon muita purjehtijoita.

Kun tuuli alkoi sopivasti kääntyä myötäiseen, laitoimme spinnun valmiiksi. Saimme kuitenkin jonkin matkaa mennä pelkällä isolla ja koneella ennenkuin tuuli alkoi osumaan menosuuntaan nähden sopivan myötäisestä. Todella paljon spinnuttelijoita ja genaakkereita oli näkyvillä.

Spinnulla ajo sujui muuten ongelmitta, mutta spinnupuomin käyttö jiipatessa vähän "ontui" kun siellä meni joku osa jumiin koko ajan. Pasilla oli hieman enemmän hommia kun mulla kun se juoksi säätämässä puomia ja köysiä, minä vaan ruoria hoitelin.

Loppumatka Brännskäriin on melko kapeaa väylää, jossa kyllä pystyy purjehtimaan, mutta päätimme ajoissa ottaa purjeet alas ja nostaa kölin, siltä varalta että joutuisimme laittamaan veneen kovin matalaan kohtaan laiturissa.

Perille päästyämme saimme huomata että tietysti se puoli laiturista mihin olisimme halunneet (ennusteen mukaan suojan puoli illemmalla) oli täynnä. Ei auttanut kuin siirtyä toiselle puolelle, siellä oli vielä jonkun verran tilaa. Illan mittaan laituri täyttyi ääriään myöten ja osa purjeveneistä oli kiinnittyneenä myös saaren yhteysaluslaituriin, kun päälaituri oli täynnä.

Kävimme maksamassa satamamaksun ja jäimme sen jälkeen moikkaamaan merenneitoa, kun huomasimme tullessamme Kaminamin laiturissa.

Illan mittaan oli ohjelmaakin tarjolla, diskoilua ja kokko. Me jätimme diskon väliin ja keskityimme ruuan laittoon COBBilla. Sehän tuli tilattua kesäloman jälkeen kun hyydyimme totaalisesti satamien grillauspaikka puutteeseen. Hienosti ruoka onnistui, menimme nuotiopaikalle tekemään ruokaa vaikka grilliä voisi käyttää veneessäkin. Kävimme siinä samalla muiden grillaajien kanssa keskustelua, kun uudenkarhea grillimme herätti jonkin verran huomiota. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Myöhemmin kävimme hieman kävelemässä ja ihailemassa maisemia. Vähän yhdeksän jälkeen siirryimme kalliolle kokon läheisyyteen katsomaan ja ihmettelemään. Kokon polttamisen jälkeen siirryimme veneeseen ja jonkin ajan päästä läheiseltä kalliolta ammuskeltiin vielä ilotulitusraketteja. Ihan hieno ilta siis.

Aamulla heräilimme kiireettä. Kotimatkalle lähdimme joskus 10 jälkeen. Alkuun oli ihan vauhdikastakin menoa sivutuulessa ja isolla ja fokalla mentiin. Lounaan valmistumisen ajaksi laskettiin purjeet ja mentiin koneella. Sen jälkeen eteen vaihtui jenna. Loppumatkasta tuuli alkoi hyytyä ja hetkellisesti oli loppua kokonaan. Ihan hyvät oli säädöt purjeissa ja muutamista veneistä pääsimme vauhdilla ohikin. Airistolla hyydyimme tuulen oikutteluun ja laskimme purjeet ja ajoimme koneella loppumatkan.