Pakkahuoneen vierasvenesatama on kyllä hieno ja mukava paikka. Laituripaikkoja oli meidän saapumisaikaan vielä hyvin, poijukiinnitys eikä ongelmia poijun nappaamisessa. Saatuamme veneen kiinni, huomasin että yksi pariskunta jäi laiturille tuijottamaan meidän venettä. Sanoinkin Pasille, että onko meidän veneessä jotain vikaa kun noin katsovat. Pasi meni kannelle, niin alkoivat kyselemään veneen historiaa ja selvisi, että olivat Amelien ensimmäiset omistajat (tosin silloin veneen nimi oli Hedda). Kun menimme maksamaan satamamaksua huomasimme, että sataman kahvilasta sai hyviä munkkeja ja saaristolaisleipää raputahnalla, syötiin siis pikku välipalat ennen kauppareissua ja ruuanlaittoa.
Kaupan ja ruuan (syötiin savusiikaa, jota sai sataman kalaliikkeestä) jälkeen kello olikin sen verran paljon, että päätettiin jättää Bonk-museo lauantaille ja käytiin saunassa. Hetki istuttiin iltaa korttipelin merkeissä.
Pasin työkaveri Petekin soitteli, että olisivat mökillään Putsaaressa ja kutsui käymään. Tätä jäimme siis harkitsemaan.
Lauantaina sää oli muuttunut sateiseksi, ei tietoakaan perjantain helteestä. Käytiin siellä Bonkissa ja satamassa olevassa näyttelyssä ja syötiin lounas. Taivas selkeni, joten otettiin sitten suunnaksi Putsaari, koneella jälleen, akkujen latauksen vuoksi, vaikka tuultakin olisi ollut ihan riittämiin.
Rantautuminen Putsaaressa meni sitten pieleen ihan kunnolla. Ankkuri kyllä piti, mutta jäätiin pohjaan kiinni ja siinä irrotushässäkässä sitten ankkurin liina jumitti potkuriin kiinni. Hinauksella naapuriin laituriin miettimään jatkotoimenpiteitä.
Mä en luvannut sukeltaa, Sini kävi uimassa, mutta ei uskaltanut kuitenkaan veneen alle, eikä sinne menny Pasikaan, joten yöpaikka oli sitten siinä naapurin laiturissa ja alettiin selvittää mistä saa sukeltajan.
Tutustuttiin sitten Putsaareen. Käytiin katsomassa kappelikirkko ja kiivettiin kappelivuorelle,sieltä näkyi Isokari ja pitkälle horisonttiin. Saatiin kuulla tarinoita siitä, että täällä on Venäjän vallan aikana ollut venäläisten tukikohta, josta on vakoiltu ruotsia. Täältä on myös lähteneet suomen kaupunkien tiet, siis ne vanhat mukulakivikadut. Putsaaresta on siis louhittu katukiviä.
Kävelyreissulla bongattiin mustikoita, metsämansikoita ja kanttarelleja. Nähtiin peurakin ja saatiin saaliiksi ei niin kivoja kavereita eli punkkeja. Samilla on niitä nyt lasipurkissa tutkimuksen alla. Illalla saunottiin, oli kyllä hyvät löylyt ja iltapalan jälkeen uni maittoi kummasti väsyneille matkaajille.
Tänään sunnuntaina ei siis ole suunnitelmia, koskapa ollaan nyt jumissa täällä. Hinattiin Amelie nyt Peten laituriin, kun naapurin laituriin tulee Ukista yhteysalus ja tuo ihmisiä tutustumaan saaren historiaan. Odotellaan josko saataisiin sukeltaja paikalle katsomaan miten se liina on siellä jumissa ja että potkuri on kunnossa. Taitaa olla se päivä kun voin mennä kannelle aurinkoon lukemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti