Suuntana Houtsala

Uusiin kohteisiin tutustuminen jatkui viikonloppuna Alexsandrasilla Houtsalassa. Onneksemme kukaan ei halunnut kutsua meitä valmistujaisiin tai yo-juhliin, niin olimme vapaat viettämään lauantain ja sunnuntain merellä. Starttasimme liikenteeseen teinin haettua todistuksensa aamupäivästä.

Pasi ja Sami hoitivat lähdön, joten minun tehtäväksi jäi laitella tavarat paikoilleen. Siis lähinnä astiat kaappiin ja sitä rataa.

Rouva styyraa pulleilla purjeilla.

Airistolla oli vastainen tuuli, nälkäkin jo oli, joten haukkasimme palat pizzaa ennen purjeiden nostamista. Kryssittiin Orhisaareen asti, sitten saimmekin purjehtia sivutuulella mukavan pätkän. Innamon jälkeen laskettiin purjeet ja loppumatka ajettiin koneella. Meillä ei ollut ihan tarkkaa tietoa sataman syvyydestä, joten nostettiin köli varalti.

Laitoimme veneen tulosuunnan puolelle, vaikka se tuulen kannalta olikin huonompi, mutta ennusteiden mukaan tuuli kääntyisi aamuksi, joten se olisi taas lähdön kannalta edullisempi puoli. Meidän  kohdalla oli syvää n 2 m. Päädyssä saattaa olla syvempääkin. Poijut olivat hieman liian lähellä laituria, ainakin jos kovin pitkällä veneellä tulee, meidän on 10.5 ja silti poiju oli melkein perässä kiinni. Toisella puolen laituria näytti että poijut olisivat olleet vähän kauempana.

Kävimme maksamassa satamamaksun 20 euroa, se sisälsi sähkön, veden ja vessojen sekä suihkun käytön. Kelluva sauna olisi ollut 25 e/h. Tällä kertaa emme halunneet saunoa. Saimme oikein ystävällisen vastaanoton ja paikasta kerrottiin samantien kaikki oleellinen. Rannassa oli kiva grillipaikkakin, tosin meille pahoiteltiin, että tällä tuulella siitä ei taida mitään iloa olla. No eipä kyllä ollutkaan. 

Ruuaksi olimme suunnitelleet savustaa possunfilettä COBBissa. Pasi jäi grillipaikalle tätä tekemään ja me teimme Samin kanssa pienen kävelylenkin tutustuen lähiympäristöön. Sillä välin Pasi tuli siihen tulokseen, että nyt löytyi COBBista yksi huono puoli, se ei toimi tuulessa. No lauantaina oli kyllä todella kova tuuli ja emme saaneet grilliä siinä ulkona kunnolla tuulensuojaan, joten se jäähdytti grilliä enemmän kuin briketit ehti lämmittää. Meinasi possusta tulla kylmäsavua.

Tuon navakan tuulen vuoksi Pasi tuli siinä grillaillessaan myös siihen tulokseen, että käy kääntämässä meidän veneen kylkkäriin laituriin niin ei köydet narise ja vene temmo siinä tuulessa niin valtavasti. Tähän oli kyllä hyvin tilaa, meidän lisäksemme laiturissa oli vain toinen purjevene. Loppujen lopuksi grilli päätyi veneen perään tuulensuojaan, että saimme ruokaa syödäksemme. Possun lisäksi oli uusia peruinoita, parsaa sekä hollandaise-kastiketta. Sadekin alkoi sopivasti kun saimme possun pois grillistä. Kyllä muuten maistui ruoka hyvälle.

Illan mittaan pelasimme vähän korttia, en kyllä ymmärrä miksi skiboa ei voitu pelata kuin yksi erä, johtuiko minun voitosta? No unoa pelattiin sitten useampikin kierros, taisin hävitä ne kaikki. Uni maistui muuten hyvin, mutta minä kuuntelin tuulta, kun se oli niin puuskaista koko yön. Pohdin että mitä kaikkea se vie mukanaan, vaikka ei se mitään vienyt

Aamu valkeni todella tuulisena. Entrasimme veneen kiinnitykset niin, että olimme edelleen kylkikiinnityksessä valmiina lähtöön springien avulla. Laiturin toisella purjeveneellä tuntui myös olevan ongelmia lähdössä kovien tuulenpuuskien vuoksi. Lopulta virittelimme heidät meidän kylkeen kiinni, että pääsivät lähtemään ja sen jälkeen lähdimme me. Se oli kyllä vauhdikas lähtö.

Aamun tuulenhenkäys heiluttelee köysiä.

Aquatic lähtövalmiina.

Hetken matkaa menimme moottorilla mutta heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen nostimme ison, rehvakkaasti täysillä, ilman reivejä. Sami ohjasi mielellään kun kerrankin oli kunnon tuuli. Näimme myös kesän ensimmäiset merikotkat ja todella lähellä. Molemmilla taisi olla jotain kränää lokkien / merimetsojen kanssa. Hetkellisesti saarten lomassa oli rauhallisempaa ja nostimme myös fokan eteen. Ensimmäisen ison aukean jälkeen totesimme että fokka alas ja iso kakkosreiviin helpottamaan purjeiden säätöä ja ohjaamista, sillä setupilla jatkoimme sitten loppumatkan. Airistolla nostimme fokan hetkellisesti mutta siitä ei myötätuulessa ollut mitään hyötyä joten laskimme sen ja pelkän ison avustuksella pääsimme Tammistoon asti.

Satamassa ajo uuteen kiinnityspaikkaan oli kyllä siinä mielessä mukavaa, että kölin sai jättää alas eikä tarvinnut miettä että saako takatolppaan köyden kiinni, yksinkertaisesti ajoi vaan aisojen väliin. Olisin hyvin ehtinyt keulasta laiturille, mutta naapuriveneestä tultiin heti ojentamaan auttava käsi.

Kaikenkaikkiaan meillä oli todella onnistunut viikonloppu. Sami oli tyytyväinen sunnuntain tuuliin, puuskassa nähtiin 15-16 m/s maksimissaan ja vauhtiakin piisasi parhaimmillaan 8,5 solmun verran.