Su aamu valkeni harmaana. Säätilan tsekkaus netistä ja huonolta näytti luvattiin puolesta päivästä sadetta. Lähdettiin kuitenkin Halikon kautta matkaan. Haettiin siis siskon perhe sieltä mukaan.
Päästiin satamaan ja suoritettiin lähtöhommelit ja matkaan päästiin hienosti. Airistolla nostimme purjeet. Eteen jenna kun tuulta oli vähänlaisesti.
Keulapiikissä on hyvä pelipaikka |
Sitten se puoleksi päiväksi luvattu sade alkoi ja hyydytti tuulen lisäksi myös purjehtijat. Sisko piti lapsille (kolmelle omalleen ja Samille) seuraa salongissa ja minä olin sitten miesten kanssa kannella. Kävin tosin välillä myös kuivattelemassa, kun oli melkoisen läpimärkä olo.
Pääsimme Seiliin todetaksemme, että ompas täyttä näin sunnuntaiksi. Saimme kuulla, että kirkossa alkaisivat kohta kirkonmenot ja laituriin olisi tulossa vielä lisääkin aluksia. Pääsimme sitten kylkikiinnityksellä Aina-nimiseen veneeseen kiinni ja sitä kautta rannalle.
Veera ja Teppo lähtivät lasten kanssa kiertämään saarta ja me Pasin kanssa tekemään ruokaa veneelle. Laitettiin lämmityskin hetkeksi että saatiin kuivattua kosteita vaatteita ja venettä. Sadekin siinä lakkasi ja aurinkokin näyttäytyi. Retkeläisten palattaua syötiin ja lähdettiin takaisin kotimatkalle.
Keli oli tuuleton mutta ei satanutkaan. Koneella mentiin koko kotimatka ja kaikki siskon lapset saivat vuorollaan ohjata venettä.
Emil ohjaamassa |
Aino ohjaamassa |
Onnin vuoro ohjata |
Rantautuminen Hirvensaloon onnistui tyynen sään ansiosta oikein mainiosti, eikä kannellakaan ollut tungosta, kun ylimääräiset sählääjät määrättiin sisälle odottamaan.
Fendarityttö Veera |
Eli eipä juurikaan seilattu, mutta olipa onnistunut retki kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti